Anomukset tulee lähettää Kennelliittoon 21.9.2014 mennessä sähköisellä lomakkeella tai postitse. Tämän jälkeen lähetetyt hakemukset siirtyvät käsiteltäviksi ensi vuonna.

Kennelliiton hallitus myöntää Sankarikoiran arvonimet lokakuussa määräaikaan mennessä lähetettyjen anomusten perusteella. Sankarikoirat palkitaan joulukuussa Kennelliiton Koira2014-tapahtumassa yhdessä LähiTapiolan kanssa.

Hae koirallesi Sankarikoiran arvoa ja lue aikaisempien vuosien Sankarikoirista täältä

Vuonna 2013 Kennelliitto myönsi Sankarikoiran arvon 16 koiralle. Sankarikoirat palkittiin Koira2013-tapahtumassa. Kuva Jukka Pätynen.

Uusi lemmikkieläinpassi otetaan käyttöön 29.12.2014, minkä jälkeen myönnetään vain uudistettuja passeja. Siirtymäaikaa ei ole. Nykymuotoisia passeja myönnetään 28.12. saakka, ja ne ovat voimassa eläimen elinajan. Passin uudistuminen ei vaadi toimia lemmikkieläimen omistajalta.

"Jos lemmikkieläimellä on jo passi, ei uutta tarvitse hakea. Passin saa jatkossakin ostaa eläinlääkäriltä, ja se myönnetään vain koirille, kissoille ja freteille. Passin hinta nousee, koska siihen on lisätty uusia turvaominaisuuksia, joilla pyritään estämään passin väärinkäyttö", sanoo ylitarkastaja Virva Valle Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Eläinlääkäreille tulee muutoksia passin täyttämiseen ja uutena kirjanpitovelvollisuus myönnetyistä passeista. Lemmikkieläimen omistajan kannattaa ottaa huomioon, että joulun ja vuodenvaihteen välisenä aikana uudistuneita passeja ei välttämättä ole saatavilla eläinlääkäriasemalta.

Matkustusehtoihin ja pentujen rokotusikään tulee muutoksia

Passiuudistuksen lisäksi lemmikkieläinasetus tuo muita muutoksia koirien, kissojen ja frettien siirtoihin EU-maiden välillä. Muutokset tulevat voimaan 29.12. kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Yksi tärkeä muutos koskee tuontivaatimuksiin kuuluvaa eläimen raivotautirokotusta. Uuden asetuksen mukaan pennun saa rokottaa raivotautia vastaan 12 viikon iästä lähtien. Ennen 12 viikon ikää annetut rokotukset eivät anna tarvittavaa immuniteettisuojaa raivotaudille. Muutoksia tulee myös muun muassa alle kolmen kuukauden ikäisten rokottamattomien pentujen matkustusehtoihin.

Nykyisin omistajalla saa olla mukana enintään viisi koiraa, kissaa tai frettiä ilman, että matka määritellään kaupalliseksi siirroksi. Jatkossa enimmäismäärä saa olla suurempi kuin viisi, mikäli matkan tarkoituksena on osallistuminen kilpailuihin, näyttelyihin tai niihin liittyviin koulutuksiin. Osallistumisesta on oltava mukana kirjallinen todistus. Tarkempaa lisätietoa muutoksista on saatavilla Eviran verkkosivuilta joulukuussa 2014.

Lemmikkieläinpassi on pakollinen koirille, kissoille ja freteille kaikissa EU-maiden välisissä kuljetuksissa. Passi otettiin käyttöön heinäkuussa 2004 EU:n alueella.

Lue lisää Eviran nettisivuilta:
Koirien, kissojen ja frettien tuonti EU-maista Suomeen
Lemmikkieläinpassi

Sankarikoira-arvon saavat tänä vuonna karjalankarhukoira Jere, labradorinnoutaja Ilpo, gordoninsetteri Pavel, saksanpaimenkoira Dingo, bichon frisé Luna, labradorinnoutaja Hinni, cavalier kingcharlesinspanieli Molly, englanninbulldoggi Pirkko, kääpiöpinseri Peppi, belgianpaimenkoira tervueren Nuga, itäsiperianlaika Laikku, monirotuinen Teri, schapendoesit Ransu ja Rölli, labradorinnoutaja Risle, suomenajokoira Jojo, saksanpaimenkoira Roima sekä saksanpaimenkoira Ara.

Kunniamaininnan uroteostaan saivat labradorinnoutaja Milo, shetlanninlammaskoira Jade, englanninkääpiöterrieri Remu, saksanpaimenkoira Cola, venäjänvinttikoirat Alexej ja Maceg, sileäkarvainen kettuterrieri Frank, rottweiler Cacru, valkoinen kääpiösnautseri Penni, saksanpaimenkoira Carlos, monirotuinen Valo, rottweiler Fanto, saksanpaimenkoira Udai, brasilianterrieri Osku, pyreneittenkoira Pena, isosveitsinpaimenkoira Roki sekä pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira Romeo.

- Kennelliittoon tuli tänä vuonna sankarikoirahakemuksia yhteensä 37. On hienoa, että ihmiset ilmoittavat liittoon koirien urotöistä. Koirien rooli pelastajana osoittaa, että koirat ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. Sankarikoirat ja kunniamaininnan saaneet ovat huomionosoituksen ansainneet toimimalla itsenäisesti ja pyyteettömästi ihmishenkiä pelastaen, sanoo Kennelliiton viestintäjohtaja Kaija Unhola.

Sankarikoirat palkitaan yhdessä LähiTapiolan kanssa Kennelliiton Koira2014-tapahtumassa Messukeskuksessa. Tuotepäällikkö Tiina Ala-Outinen LähiTapiola-ryhmästä muistuttaa, että neuvokkaat koirat ovat useissa tapauksissa toiminnallaan estäneet henkilövahinkojen lisäksi myös suurempien omaisuusvahinkojen syntymisen.

- Sankarikoirat ovat meille erinomainen palkitsemiskohde, sillä LähiTapiolan päämäärä on olla Suomen johtava turvallisuuden kumppani. Sankarikoirat, jos ketkä, ovat tehneet loistavia turvallisuustekoja.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Vuoden 2014 sankarikoirista puolet eli 10 koiraa on löytänyt maastoon kadonneita ihmisiä, muut ovat havainneet ihmisen sairauskohtauksen ja hakeneet apua hätätilanteessa Avustajakoira jopa kannatteli isäntää vedenpinnan yläpuolella pyörätuolin kaaduttua veteen.

Koirat löysivät maastoon eksyneitä

Karjalankarhukoira Jere pelasti 75-vuotiaan naisen, joka oli yöllä unissaan harhaillut ulos ja tuupertunut ojaan. Jere löysi kylmettyneen naisen ojasta seuraavana aamuna.

Labradorinnoutaja Ilpo pelasti iäkkään henkilön, joka oli yön aikana lähtenyt ulos kotoaan. Ilpo löysi kylmettyneen ja loukkaantuneen henkilön aamun tunteina.

Kääpiöpinseri Peppi pelasti kylmästä miehen. Peppi oli aamulenkillä emäntänsä kanssa, kun se pysähtyi lumikinoksen kohdalle ja alkoi haukkua. Ojasta löytyi pahoin kylmettynyt mies. Pakkasta tapahtumahetkellä oli noin 11 astetta. Ambulanssista kerrottiin että mies olisi pian menehtynyt.

Belgianpaimenkoira tervueren Nuga pelasti iäkkään eksyneen henkilön. Nuga oli metsälenkillä saanut vainun ja lähtenyt polulta metsään. Koira ei suostunut palaamaan takaisin emäntänsä luokse, vaan alkoi haukkua. Emäntä meni katsomaan, mitä koira haukkui. Nuga oli löytänyt muistisairaan henkilön, joka oli kaatunut eikä ollut päässyt omin voimin ylös. Pakkasta oli noin viisi astetta ja ulkona kävi kylmä tuuli.

Schapendoesit Ransu ja Rölli pelastivat kylmettyneen ja eksyneen iäkkään henkilön. Perhe oli saapunut mökiltä kotiin illalla, kun koirat katosivat pihalta metsikköön ja aloittivat kovan haukunnan. Koirat eivät tulleet emäntänsä luo pyynnöstä, joten emäntä lähti katsomaan, miksi koirat haukkuivat. Korkeasta heinikosta löytyi puoliksi maassa makaava henkilö kylmissään. Hän ei jaksanut huutaa apua eikä pystynyt enää liikkumaan. Hänen löytämisensä ennen aamua ilman koiria olisi ollut mahdotonta maaston kasvillisuuden takia.

Myös pelastuskoira ja virkakoirat onnistuivat etsinnöissä

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun riveissä toimiva, kadonneita henkilöitä etsimään koulutettu koira, labradorinnoutaja Hinni, johdatti emäntänsä kadonneen henkilön luo. Oli talvi ja kadonneen terveys oli vaarassa. Jos henkilöä ei olisi löydetty ajoissa, hän olisi menehtynyt.

Rajavartiolaitoksen rajavalvontakoira saksanpaimenkoira Dingo on löytänyt kesän 2014 aikana kolme kadonnutta henkilöä. Henkilöt olivat olleet kateissa useita tunteja. Kadonneiden terveys oli vaarassa. Etsinnöissä oli mukana paljon henkilöstöä sekä muun muassa helikopteri. Poikkeuksellista tässä on se, että etsinnät sattuivat samalle koirakolle ja kaikilla kerroilla henkilöt löytyivät.

Poliisikoiralaitoksen saksanpaimenkoira Roima pelasti kylmettyneen ja eksyneen 14-vuotiaan tytön. Tyttö oli ollut kadoksissa koko viikonlopun. Hän soitti itse hätäkeskukseen yöllä, mutta puhelimesta oli loppunut akun virta kesken puhelun. Apuun hälytettiin kaksi poliisipartiota, joiden mukana Roima oli. Roima päästettiin vapaaksi etsimään kadonnutta ja se sai vainun tytöstä. Roima löysi tytön hieman alle kahdessa tunnissa urheilukentän laidalta talviteloille laitetun paksun patjan sisältä. Lämpötila oli pakkasen puolella.

Rajavartiolaitoksen saksanpaimenkoira Ara pelasti pahoin kylmettyneen ja eksyneen. Hälytys kadonneesta henkilöstä annettiin rajavartiostolle myöhään talvisena iltana. Olosuhteet olivat liian hankalat etsinnän toteuttamiseksi ilman koiraa. Ara sai vainun miehestä ja löysi tämän yli 12 tuntia katoamisen jälkeen. Mies ei reagoinut ääneen eikä valoon. Hän ei liikkunut ja oli likomärkä. Ara löysi miehen ajoissa.

Koirat ilmoittivat sairauskohtauksista ja pelastivat onnettomuuksista

Hypokoira, englanninbulldoggi Pirkko pelasti perheen isännän, jolla on diabetes. Pirkko oli levoton ja pyrki koko ajan isännän luokse raapien tätä. Koira jatkoi temmellystä kunnes emäntä tutki tarkemmin nukkuvaa miestään. Isäntä oli tajuton, jolloin emäntä soitti ambulanssin. Veren sokeri oli ollut alhaalla ja pian tilanne olisi ollut kohtalokas. Nykyisin Pirkko on nukkunut isännän vieressä ja pakottanut tämän hereille jos verensokeri on alhainen.

Kaverikoirana toimiva itäsiperianlaika Laikku pelasti emäntänsä hengen, kun tämä kotona pesuhuoneessa pyykkejä laittaessaan sai hengityslaman ja lyyhistyi lattialle. Laikku kiirehti isännän luokse toiseen huoneeseen. Se meni isäntänsä eteen, tuijotti, vinkui ja katsoi vähän väliä kohti pesuhuonetta. Sinnikkyytensä ansiosta Laikku sai johdatettua isännän tiedottomassa tilassa olevan puolison luo. Isäntä tilasi ambulanssin. Ilman Laikun väliintuloa puoliso olisi menehtynyt.

Invalidiliiton avustajakoira, labradorinnoutaja Risle pelasti isäntänsä hukkumiselta. Isäntä oli juoksuttamassa Risle-koiraansa sähköpyörätuolilla ajaen, kun hän menetti ajokykynsä kovan vauhdin myötä ja suistui kävelytieltä rantaveteen. Pyörätuoli kaatui ja isännän pää joutui veden alle. Risle nosti isäntänsä pään kuonollaan veden pinnan yläpuolelle. Tilanteen havainnut mies juoksi kävelytieltä apuun. Risle oli ollut käyttäjällään vasta yhdeksän päivää ennen onnettomuutta.

Gordoninsetteri Pavel pelasti perheensä kodin vaaratilanteesta, jossa iso kaasupullo olisi voinut räjähtää. Perheen lopetettua grillaamisen Pavel alkoi haukkua perheen grillin vieressä. Haukkumisen syyksi selvisi palamaan syttynyt kaasupullo. Kaasupullon räjähdettyä seuraukset olisivat voineet olla todella vakavat. Kaasupullon venttiili oli vuotanut ja imaissut tulta grillistä.

Bichon frisé Luna pelasti naapurin iäkkään rouvan vaaratilanteesta, jossa tämä oli pudonnut kolmen metrin matkan tikapuilta maahan. Luna kuuli naapurin vaimean avunhuudon sisälle ja hälytti apuun isäntänsä. Isäntä avasi Lunan haukunnan takia takapihan oven, huomasi rouvan joutuneen onnettomuuteen ja toimitti hänet sairaalaan pahasti loukkaantuneena.

Cavalier kingcharlesinspanielin pentu Molly pelasti perheen 4-vuotiaan pojan hengen. Poika oli ollut perheen kesälomalla saaressa leikkimässä Mollyn kanssa, kun perheen emäntä havahtui siihen, ettei leikkiääniä enää kuulunut. Aikuiset lähtivät etsimään poikaa, jota ei löytynyt. Molly juoksi emäntänsä luo yhä uudelleen, vinkui ja edestakaisin juosten ohjasi emäntänsä erään vanhan veneen suuntaan. Poika löytyi rantavedestä, sai ensiapua ja sairaalahoitoa ja pelastui koiran ansiosta.

Monirotuinen Teri pelasti paleltuneen, huonovointisen miehen. Teri oli iltalenkillä alkanut haukkua vanhan rakennuksen suuntaan. Emäntä päätti mennä katsomaan, miksi koira ei suostunut jatkamaan matkaa, vaan halusi innokkaasti mennä rakennusta kohden. Teri löysi maassa makaavan miehen rakennuksen takana olevasta risukosta. Mies oli huonovointinen, eikä päässyt maasta ylös. Terin emäntä hälytti paikalle ambulanssin ja mies vietiin sairaalaan.

Suomenajokoira Jojo pelasti iäkkään isäntänsä ja emäntänsä paleltumiselta. Perhe oli joulun alla matkalla nuotioretkelle, kun auto juuttui lumeen ja alkoi olla pimeä. Jojo hävisi omille teilleen, vaikka yleensä koira pysytteli lähellä perhettään. Tuttu poromies soitti miehen kännykkään ja ilmoitti Jojon löytyneen heidän luotaan. Isäntä ehti sanomaan puhelimeen että he ovat avun tarpeessa, kun puhelimesta loppui akku. Jojon löytänyt poromies ymmärsi avuntarpeen ja lähti porukalla etsimään koiran omistavaa pariskuntaa. Sattuma johdatti heidät paikkaan, jossa pariskunta oli. Jojon ansiosta apu saapui ajoissa.

Lisätietoja:
Kaija Unhola, viestintäjohtaja, Suomen Kennelliitto
Puhelin: 050 432 0844
Sähköposti: kaija.unhola(at)kennelliitto.fi

Tiina Niemi, viestintäpäällikkö, LähiTapiola-ryhmä
Puhelin: 040 502 7549
Sähköposti: tiina.niemi(at)lahitapiola.fi
 

Ara ja Arvo Moilanen

Ilpo

Jere

Molly

Nuga

Pirkko

Risle

Rölli ja Ransu

Kennelliitolla on ennen 1.6.2013 kuvattujen mäyräkoirien selkäkuvaustuloksia sisältävä tiedosto, jonka sisältämät koirakohtaiset tulokset voidaan julkaista jalostustietojärjestelmässä omistajan pyynnöstä. Tiedosto koostuu ELT Anu Lappalaisen tutkimuksessa kuvatuista koirista.

Kirjoita pyyntöön koiran nimi ja rekisterinumero sekä teksti:

Haluan, että tämän koiran ennen 1.6.2013 annettu selkäkuvaustulos näkyy julkisesti Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä.

Lisää alle päivämäärä ja allekirjoitus.

Skannaa tai valokuvaa pyyntö ja lähetä se sähköpostilla (jalostuspostikennelliitto [dot] fi) tai kirjeenä osoitteella Suomen Kennelliitto, jalostusosasto, Kamreerintie 8, 02770 ESPOO.

Jos olet kuvauttanut tutkimusprojektin yhteydessä usean koiran, voit luetella kaikki koirat samassa pyynnössä.

Labradorinnoutaja on Suomen suosituin rotu jo viidettä vuotta peräkkäin. Niitä rekisteröitiin selvästi eniten kaikista koiraroduista, ero seuraaviin rotuihin oli yli 400 pentua. Toiseksi rekisteröintitilastossa yltäneitä jämtlanninpystykorvia rekisteröitiin viime vuonna 1 455 ja kolmanneksi sijoittuneita saksanpaimenkoiria 1 420. Kolmen suosituimman rodun rekisteröintimäärät kasvoivat vuodesta 2013.

Suomenajokoiria rekisteröitiin viime vuonna neljänneksi eniten, 1 409 koiraa. Rodun rekisteröintimäärä on pienin 50-60 vuoteen.

Sijoille 5-10 ylsivät kultainennoutaja, suomenlapinkoira, shetlanninlammaskoira, harmaa norjanhirvikoira, kääpiösnautseri ja lyhytkarvainen chihuahua.

Koirien rekisteröintimäärät laskivat edelleen vuonna 2014. Pentuja rekisteröitiin noin 500 vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2014:
1. labradorinnoutaja 1883 (1851 vuonna 2013)                                                   
2. jämtlanninpystykorva 1455 (1378)                                                                                                                            
3. saksanpaimenkoira 1420 (1397)                                                                                                                                
4. suomenajokoira 1409 (1664)                                                                                                          
5. kultainennoutaja 1237 (1219)
6. suomenlapinkoira 1161 (1096)                                                                                                       
7. shetlanninlammaskoira 1072 (1040)                                                                                                                        
8. harmaa norjanhirvikoira 890 (736)                                                                                                                           
9. kääpiösnautseri 883 (859)                                                                                                               
10. chihuahua, lyhytkarvainen 776 (728)
                                                                                                                                                                                              
Vuoden 2014 rekisteröintejä käsitellään laajemmin 15. tammikuuta ilmestyvässä Koiramme-lehdessä ja Kennelliiton tiedotteessa.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844
 

Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 426 koiranpentua. Määrä on noin 500 pentua vähemmän kuin vuonna 2013.

Vaikka rekisteröinnit ovat hieman laskeneet, suurta romahdusta tilastoihin ei ole odotettavissa. 1990-luvun alun laman aikaankin koirien määrä oli ennätyksellinen.

– Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, penturekisteröinnit eivät tule tänä vuonna merkittävästi laskemaan, rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola arvelee.

Tilastoissa kestosuosikkeja ja romahduksia

Viime vuonna rekisteröitiin eniten labradorinnoutajia. Toiseksi suosituin rotu oli jämtlanninpystykorva ja kolmanneksi suosituin saksanpaimenkoira.

Jämtlanninpystykorva on ensimmäinen metsästyskoirarotu, joka on sotien jälkeisen tilastohistorian jälkeen kiilannut suomenajokoiran ohi.

– Muutos kertoo myös eri metsästysmuotojen suosion muutoksesta, kun hirvikoira ohitti jänisajurin, Eerola huomauttaa.

Ajokoirien määrät ovat ylipäätään laskussa. Lintukoirat sen sijaan eivät ole suosiotaan menettäneet, vaan seisojat, vesikoirat ja noutajat ovat yleistyneet.

Tilastojen mukaan myös paimenkoirien määrä on kasvanut viime vuosina. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi bordercollien pentujen määrä on kaksinkertaistunut. Vahtikoirien ja terrierien määrä sen sijaan vähenee. Rottweilereiden suosiosta on kymmenessä vuodessa huvennut puolet ja terrieriryhmän ykkösrodun jackrussellinterrierin suosio laskee vahvasti.

Mäyräkoirat, pystykorvat ja kääpiökoirat ovat suomalaisten kestosuosikkeja. Niiden tilastoissa ei juuri muutoksia ole tapahtunut. Huomionarvoista on, että jos lyhyt- ja pitkäkarvaiset chihuahuat rekisteröitäisiin yhtenä rotuna, olisi chihuahua Suomen toiseksi suosituin rotu.

Vinttikoiraroduista vain kaksi pääsee sadan yleisimmän listalle: whippet ja irlanninsusikoira.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2014:
1. labradorinnoutaja 1883 (1851 vuonna 2013)                                                  
2. jämtlanninpystykorva 1455 (1378)                                                                                                                           
3. saksanpaimenkoira 1420 (1397)                                                                                                                               
4. suomenajokoira 1409 (1664)                                                                                                         
5. kultainennoutaja 1237 (1219)
6. suomenlapinkoira 1161 (1096)                                                                                                      
7. shetlanninlammaskoira 1072 (1040)                                                                                                                       
8. harmaa norjanhirvikoira 890 (736)                                                                                                                          
9. kääpiösnautseri 883 (859)                                                                                                              
10. chihuahua, lyhytkarvainen 776 (728)

Lisää viime vuoden rekisteröinneistä Koiramme-lehden laajassa artikkelissa numerossa 1-2/2015.

Katso rotujen rekisteröintimäärät 2004-2014

Lisätietoja:
Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844

Koiranpäivällä Kennelliitto haluaa muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä. Kennelliiton tavoitteena on saada Koiranpäivä virallisesti almanakkaan.

Koiranpäivää varten Kennelliitto julkaisee kolme kasvattajateemaa käsittelevää julistetta. Teemavuoden kunniaksi julisteiden aiheiksi on valittu koiran rekisteröinti ja asiantunteva koirankasvatus.

Koiran rekisteröinti tuo turvaa sekä omistajalle että koiralle. Rekisteröidystä koirasta sekä sen terveydestä ja suvusta on saatavilla luotettavaa tietoa esimerkiksi Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Kennelliiton rekisteri auttaa myös katoamistapauksissa. Lisäksi rekisteröidyn koiran kanssa voi osallistua näyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin.

Julisteissa muistutetaan myös, että koiraa ei tule hankkia hetken mielijohteesta. Asiantunteva kasvattaja auttaa saattamaan yhteen oikean pennun ja ihmisen. Kasvattaja on koiranomistajan tukena koiran koko elämän ajan.

Julisteet voi ladata täältä.

Niitä voi myös tilata A4-paperiversioina Kennelliiton viestinnästä osoitteesta viestintakennelliitto [dot] fi.

Lisätietoja:
viestintakennelliitto [dot] fi
 

Myös kiinnipitoajan ulkopuolella koiran irtipitoon on oltava maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Metsästyslain lisäksi koiranomistajia koskee 1.10.2003 voimaan tullut järjestyslaki. Järjestyslain mukaan koirat on pidettävä taajamassa kytkettyinä. Koiran vapaana pitäminen on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Järjestyslakiin nojaten koiran ulkoiluttaminen on kiellettyä yleiseen käyttöön kunnostetulla ladulla, urheilukentällä, kuntopolulla, lasten leikkipaikaksi varatulla alueella tai toriaikana torilla, jollei koiran vieminen näihin paikkoihin ole erikseen sallittu.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja
Kaija Unhola
puh. 050 432 0844
 

Teemavuonna Kennelliitto haluaa korostaa koirankasvattajien arvokasta työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Helena Suni toi esiin sen, että Savon Erämessujen ohjelmassakin kasvattajien hyvä työ ilmenee esiteltäessä kotimaisia rotuja, noutajien työnäytöksiä tai Vuoden eräkoiraa valittaessa. Kaikessa tässä näkyy kasvattajien työn tulos, se että kasvattajat käyttävät jalostukseen ulkomuodoltaan ja käyttöominaisuuksiltaan terveitä ja rodunomaisia koiria.

Koiranpäivää vietettiin nyt yhdeksättä kertaa. Lähes kymmenen vuoden aikana Kennelliitto on halunnut muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä ja koiran tuomista pehmeistä ja lämpimistä arvoista. Koiran erilaiset roolit ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa todistavat tästä. Tätä ilmentää myös Pohjois-Savon Kennelpiirin vuosittain valitsema Vuoden koira. Kari Leppänen kertoi, että Vuoden koiraa ei valita sen saamien koe- tai muiden tulosten perusteella, vaan Vuoden koiran arvon saavuttaa koira, joka on tehnyt jotain erityistä ihmisen parhaaksi. Arvon voi saada myös hyvä kotikoira.

Vuoden 2015 koiraksi Pohjois-Savon Kennelpiiri oli valinnut Helena ja Juha Tampion englanninbulldoggi Pirkon. Valintaan vaikuttivat Pirkon lahjat toimia hypokoirana isännän omahoidon tukena. Pirkon isäntä sairastaa diabetestä, ja Pirkko on pelastanut hänet vaipumasta koomaan. Apu saatiin Pirkon ansiosta ajoissa paikalle. Nykyisin Pirkko nukkuukin isäntänsä vieressä ja pakottaa tämän hereille, jos verensokeri on alhainen. Pirkko on saanut viime vuonna myös Kennelliiton Sankarikoiran arvon isäntänsä hengen pelastamisesta.

Koiranpäivän tilaisuuden päätti ulkomuototuomari Hannu Talven kotimaisten rotujen esittely ja Savon Nuuskujen järjestämä noutajien toimintanäytös.
 

Karpaattienkoira ja romanianpaimenkoira kuuluvat FCI:n ryhmään 1 ja taiwaninkoira ryhmään 5.

Rodut saavat kilpailla CACIBista 10.6.2015 alkaen.

Jokaisessa kunnassa on talteenottopaikka löytöeläimille. Koiran kadottua kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä karkaamisalueella sijaitsevaan löytöeläinsuojaan, jossa koiraa on lain mukaan säilytettävä vähintään 15 päivää. Myös lähikuntien löytöeläinsuojiin on hyvä tehdä ilmoitus kadonneesta koirasta.

Koiran katoamisesta kannattaa ilmoittaa mahdollisimman laajasti. Ilmoituksia voi jakaa katoamispaikan läheisyyteen ja internetissä esimerkiksi sivustolle karkurit.fi ja Facebookin karkurit-ryhmään. Ilmoituksessa on hyvä olla koiran kuva, selkeät tuntomerkit ja omistajan puhelinnumero. Ilmoitukseen ei kuitenkaan tule laittaa koiran nimeä tai tarkkoja tietoja näköhavainnoista. 

Yhteyttä kannattaa ottaa myös Etsijäkoiraliittoon, joka tarjoaa neuvoja ja apua kadonneen koiran etsintään. Etsijäkoiraliitolta on mahdollista saada apua koiran etsimiseen myös koulutetun etsijäkoiran avulla. Etsijäkoiraa varten tulisi koirasta tallettaa hajunäyte, joka voi olla esimerkiksi minigrip-pussiin säilötty karvatupsu tai panta.

Koiran tunnistusmerkintä ja omistajailmoitus auttavat omistajan löytymisessä

Kun koira karkaa, sen tunnistusmerkintä auttaa omistajan tietojen löytymisessä. Kasvattaja vastaa koiranpentujen tunnistusmerkitsemisestä. Tunnistusmerkintä voi olla tatuointi tai nahan alle asennettava mikrosiru. Ainakin suurimmat löytöeläinsuojat omistavat mikrosirulukijan, jolla koiran tunnistusmerkinnän numero saadaan selville.

Jotta omistajan tiedot voidaan yhdistää koiran tunnistusmerkintään, tulee omistajan huolehtia, että hän on tehnyt pennun ostettuaan omistajailmoituksen Kennelliittoon. Viranomaisilla ja kunnallisilla löytöeläinsuojilla on oikeus saada omistajan tiedot Kennelliitolta tunnistusmerkinnän perusteella. 

Omistajan löytyminen on kuitenkin nopeampaa ilman välikäsiä, jos omistaja on omistajailmoitusta tehdessään valinnut, että hänen tietonsa saavat näkyä Kennelliiton avoimessa jalostustietojärjestelmässä. Kennelliiton jäsenet voivat antaa luvan tietojensa julkaisuun kätevästi Omakoira-jäsenpalvelussa.

Kun tiedot ovat näkyvillä, voi koiran löytäjä etsiä omistajan kirjoittamalla jalostustietojärjestelmän hakukenttään koiran tunnistusmerkinnän numerosarjan.

Koirien kiinnipitoaika voimassa elokuulle

Vaikka kesällä koirien kanssa liikutaan paljon, tulee muistaa, että metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika on voimassa aina elokuun 19. päivään saakka. Kiinnipitoaika alkaa maaliskuun alussa ja sen tarkoituksena on antaa rauha luonnoneläimille. Myös järjestyslaki velvoittaa pitämään koiran taajamassa aina kytkettynä. Kiinnipitoajan ulkopuolella koiran irti pitämiseen on oltava maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Omistajailmoituksen tekeminen
Etsijäkoiraliitto ry
Karkurit.fi

Lisätietoja:
Kati Vesalainen
viestintäkoordinaattori
(09) 8873 0293

Marianna Laitinen
tiedottaja
(09) 8873 0296

Vuonna 2014 Kennelliitto rekisteröi 598 suomenpystykorvan pentua. Rekisteröintimäärä ei ole ollut yhtä pieni vuosikymmeniin. Vielä 1990-luvulla pentuja rekisteröitiin parhaimmillaan yli 1 700 vuodessa.

Suomenpystykorvaa on haettu Unescon maailmanperintökohteeksi. Kuva Hannu Huttu

– Rotu on muuttunut huomattavasti sosiaalisempaan suuntaan. Suomenpystykorvahan on hyvin vilkas, leikkisä ja seurallinen. Mielikuva maaseudulla pihan perällä räksyttävästä koirasta on täysin vanhentunut, kertoo Suomen Pystykorvajärjestön pentuneuvoja Marja Kontas.

Järjestö etsii uusia jalostuskoiria

Syntyvyyden romahtaminen vaikuttaa rodun tulevaisuuteen. Kun jalostukseen on käytettävissä entistä vähemmän koiria, rodun geenipohja kapenee. Se taas saattaa johtaa perinnöllisten ongelmien yleistymiseen ja siihen, että rodun ylläpitäminen vaikeutuu.

Suomen Pystykorvajärjestö onkin alkanut toimiin rodun tulevaisuuden turvaamiseksi. Se etsii nyt terveitä, metsässä toimiviksi todettuja ja hyvärakenteisia suomenpystykorvia, joiden avulla pentujen määrä saadaan nousuun. Näyttely- ja koetuloksista ollaan valmiita joustamaan, jos koira on terverakenteinen ja todettu toimivaksi käyttötarkoituksessaan.

Järjestö aikoo lähettää kirjeen 2–4-vuotiaiden narttujen omistajille. Kirjeessä kannustetaan pentujen teettämiseen ja annetaan siitä perustietoa.

– On vaikea tavoittaa niitä koiria, joita ei käytetä kokeissa tai näyttelyissä. Juuri näissä koirissa on geenipohjaa, joka menetetään, ellei omistajia tavoiteta, Kontas sanoo.

Järjestö on julkaissut nettisivuillaan narttukoirien omistajille suunnatun kyselyn, jonka avulla etsitään uusia narttuja jalostukseen. Nettisivuilla voi myös tehdä virtuaaliparituksen, josta selviää, sopiiko suunniteltu uros nartulle. Myös järjestön jalostusneuvojat ja pentuvälittäjät lupaavat auttaa kaikissa pennutukseen ja tietokantojen tutkimiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suomen Pystykorvajärjestön nettisivut ja kysely

Lisätietoja:
viestintakennelliitto.fi
(09) 8873 0292
 

Anomuksen voi tehdä sähköisesti internetissä tai lähettää postitse Kennelliittoon. Määräajan jälkeen lähetetyt anomukset siirtyvät käsiteltäväksi ensi vuonna.

Kennelliiton hallitus myöntää arvonimet määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. Sankarikoirat palkitaan joulukuussa Kennelliiton Koiramessut-tapahtumassa yhdessä LähiTapiolan kanssa.

Sankarikoiran arvonimiä on myönnetty vuodesta 1997 lähtien. Eniten on palkittu tulipaloista varoittaneita koiria.

Hae Sankarikoiran arvonimeä

Löydät sähköisen hakemuksen ja tarinoita Sankarikoirista täältä.

Postitse hakemukset voi toimittaa Kennelliittoon osoitteella:

Suomen Kennelliitto
Sankarikoirat
Kamreerintie 8
02770 Espoo

Voit myös lähettää hakemuksen sähköpostitse osoitteeseen susan.haakanakennelliitto.fi. Hakemuksesta tulee ilmetä koiran tiedot ja omistajan yhteystiedot, tapahtumien kulku sekä se, millä tavalla koira on tilanteessa toiminut. Lisäksi mukaan on hyvä liittää mahdollinen viranomaisen lausunto ja koiran kuva.

Vuonna 2014 Kennelliitto palkitsi 18 Sankarikoiraa. Kuva Jukka Pätynen

Uuden vuoden kovaääniset ilotulitteet, välähdykset ja ruudin haju voivat olla pelottavia koiralle. Vaikka koira ei ilotulituksesta välittäisikään, se kannattaa ulkoiluttaa uudenvuodenaattona ennen ilotulituksen alkamista, jotta ulos ei tarvitse mennä pahimman paukkeen aikana.

Ilotulitteita saa käyttää uudenvuodenyönä kello 18–02. Kaikkien kannalta on tärkeää, että näitä aikoja noudatetaan. Kun koiran ulkoiluttaa jo ennen ilotulituksen alkamista, se pystyy lepäämään sisällä pahimman räiskeen ajan.

Uudenvuodenaattona koiraa ei tule jättää yksin illalla. Ovista kuljettaessa tulee olla erityisen tarkka, ettei koira pääse livahtamaan karkuteille. Koiraa ei kannata pitää irti aidatullakaan pihalla. Äärimmäisen stressaantunut koira ei pysty syömään, nukkumaan tai käymään tarpeillaan.

Kotona pauketta kuuntelevaa koiraa voi auttaa tuttu taustahäly, joten radio tai televisio kannattaa pitää päällä. Ikkunoiden eteen voi vetää verhot. Jos sisätiloissa oleva koira on peloissaan, jätä pelko huomiotta ja käyttäydy mahdollisimman normaalisti.

Koiraa ei pidä koskaan ottaa mukaan seuraamaan ilotulituksia. Paukkuarkaa koiraa pelottaa myös ruudin haju, jonka se yhdistää ilotulitteisiin. Karkaamisvaara ei ole ohi pariin päivään, vaikka ilotulitteita ei enää ammuttaisikaan. Ilotulituksia ja muita räjähteitä säikkyvät koirat voivat pakoon pyrkiessään juosta paniikissa pitkiäkin matkoja. Hätääntyneet lemmikit voivat aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita esimerkiksi liikenteessä ja loukkaantua itsekin.

Mitä tehdä kun koira karkaa?

Jos koira pääsee karkaamaan, älä etsi karkuria suurella porukalla. Se pelottaa usein karannutta koiraa. Joku perheenjäsen voi jäädä karkaamispaikalle tai sinne voi jättää omistajan vaatteen ja herkkupaloja. Koira saattaa palata sinne, kun pauke loppuu.

Jonkun on syytä olla kotona, sillä karannut koira löytää usein kotiin. Kotiin palaamista voi helpottaa tekemällä sinne hajujälkeä omistajan hajulla tai ruokajäljellä.

Koiran karattua etsintäavun tarpeessa voi kääntyä Etsijäkoiraliiton puoleen. Etsijäkoirat eivät lähde etsintöihin uudenvuoden yönä.

Lue lisää vinkkejä Etsijäkoiraliiton sivuilta.

Lisätietoja
Miia Lahti
Viestintäpäällikkö
miia.lahtikennelliitto.fi
050 555 4420

Kovilla pakkasilla pitää huomioida erot eri rotujen kylmänkestävyydessä. Etenkin hyvin pienet tai karvattomat rodut eivät juuri kestä kylmää. Myös vanhojen koirien heikentynyt verenkierto ja pentujen huono ruumiinlämmön säätelykyky vaikuttavat kylmänkestävyyteen. Kun on todella kylmä, on huolehdittava, että myös ulkokoirat pääsevät sisätiloihin lämmittelemään.

Kylmällä säällä ulkoiltaessa koiran eleitä ja liikkeitä tulee seurata, jotta huomataan milloin koira on vietävä lämpimään. Koiran omistaja on paras tulkitsemaan omaa koiraansa, sillä samassa rodussakin yksilöiden välillä voi olla eroja kylmänsietokyvyssä. Kun koiralla on kylmä, se saattaa nostella jalkojaan, köyristellä selkäänsä ja ravistella päätään. Lisäksi koiralla saattaa ilmetä liikkeiden hidastumista ja lihasvapinaa.

– Koirien kylmänkestävyydessä on suuria eroja. Esimerkiksi pohjoismaiset pystykorvat ja arktiset vetokoirat kestävät hyvin kylmää. Karvattomille ja pohjavillattomille roduille pakkaset ovat pahempi paikka. Kylmänarkojen rotujen lenkit kannattaa pitää pakkasilla maltillisina, toteaa Kennelliiton viestintäpäällikkö Miia Lahti.

Eläinsuojeluasetuksessa määrätään, että ulkona saa ympärivuotisesti pitää vain sellaisia koirarotuja, jotka soveltuvat jatkuvaan ulkona olemiseen. Näilläkin roduilla on oltava rakenteiltaan tiivis ja tarvittaessa lämpöeristetty koppi. Suositusten mukaan kopin sisälämpötilan tulisi olla vähintään +5 astetta koiran ollessa kopin sisällä. Kovilla pakkasilla ulkokoiratkin on syytä siirtää sisätiloihin yön ajaksi tai niille on syytä hankkia lämmitettävä koirankoppi.

Koiraa ei saa jättää kovilla pakkasilla odottelemaan ulos esimerkiksi kaupassa käynnin ajaksi. Ulkoillessa koiran on hyvä pysyä koko ajan liikkeessä. Koiraa ei myöskään voi pakkasilla jättää pitkäksi aikaa autoon, joka viilenee kylmässä ilmassa nopeasti.

Lisätietoja
viestintakennelliitto.fi

Kuva Hannu Huttu

Rekisteröityjen koirien määrä Suomessa on pysynyt ennallaan. Viime vuonna rekisteröitiin 46 953 pentua, mikä on noin 500 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 rotukoiraa. Määrä on edelleen ennätystasoa, sillä vuosina 2007–2011 syntyivät kaikkien aikojen suurimmat koiraikäluokat.

–Viime vuonna rekisteröityjen pentujen määrä on samalla tasolla kuin pentujen määrä kymmenkunta vuotta sitten eli koirien määrä pysyy ennallaan kun syntyvä ja poistuva ikäluokka on yhtä suuri, arvioi Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Verrattaessa rekisteröintimääriä vuoden 2014 määriin, huomataan, että monen rodun rekisteröinnit ovat nousseet. Suositumpi vuoteen 2014 verrattuna on esimerkiksi suomenajokoira, jota rekisteröitiin 272 pentua enemmän vuonna 2015.

Myös jackrussellinterrieri kasvatti suosiotaan ja nousi sijalta 11 kymmenen suosituimman rodun joukkoon.

Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu

Suomen yleisin koirarotu on labradorinnoutaja. Labradorinnoutajan pentuja syntyi viime vuonna 1992, ja määrä on nousussa edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi yleisin rotu oli suomenajokoira 1681 pennulla.

–Rodun suosio laski kymmeniä vuosia ja mahdollisesti aallonpohja on nyt ohitettu, sillä pentuluvussa on selvää nousua edellisvuoteen verrattuna, huomauttaa Eerola.

Hirvenmetsästyksestä tuttu rotu, jämtlanninpystykorva, on 1611 pennulla vuoden 2015 kolmenneksi yleisin rotu.

–Koiranpentujen rekisteröintimäärät ja taloudelliset nousu- ja laskukaudet ovat Suomessa viimeisten 30 vuoden ajan kulkeneet käsi kädessä. Taloudellisesti hyvinä aikoina hankitaan kuitenkin selvästi vähemmän koiranpentuja kuin lama-aikoina, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä, pohtii Eerola.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2015

1. labradorinnoutaja 1992 (1883 vuonna 2014)
2. suomenajokoira 1681 (1409 vuonna 2014)
3. jämtlanninpystykorva 1611 (1455 vuonna 2014)
4. saksanpaimenkoira 1391 (1420 vuonna 2014)
5. kultainennoutaja 1352 (1237 vuonna 2014)
6. suomenlapinkoira 1229 (1161 vuonna 2014)
7. shetlanninlammaskoira 1049 (1072 vuonna 2014)
8. jackrussellinterrieri 951 (773 vuonna 2014)
9. kääpiösnautseri 836 (883 vuonna 2014)
10. harmaa norjanhirvikoira 809 (890 vuonna 2014)

Lue lisää rekisteröinneistä tänään ilmestyneestä Koiramme-lehden artikkelista numerosta 1-2/2016.

Katso koirarotujen rekisteröintimäärät 2005-2015

Lisätietoja
Miia Lahti
Viestintäpäällikkö
miia.lahtikennelliitto.fi
050 555 4420

Labradorinnoutaja oli jälleen Suomen suosituin rotu vuonna 2015. Kuva Ida Lehtonen

Jackrussellinterrieri nousi 10 suosituimman koirarodun joukkoon. Kuva Ida Lehtonen

Kennelliitto uutisoi viime kesänä, että kansalliskoira suomenpystykorvan pentujen syntyvyys on romahtanut ja rodun tulevaisuus huolestuttaa harrastajia. Suomen Pystykorvajärjestö ryhtyi toimiin rodun tulevaisuuden turvaamiseksi, ja mukaan ilmoittautui myös noin 200 pystykorvien omistajaa. Pentumäärä kääntyikin nousuun viime vuoden aikana.

2010-luvulla suomenpystykorvan pentuja on rekisteröity 600–700 vuodessa. Määrää voidaan pitää pienenä, sillä rodun huippuvuosina 60- ja 70-luvuilla pentuja rekisteröitiin jopa 2000–3000 vuodessa. Vuonna 2014 pentumäärä oli alimmillaan, silloin rekisteröitiin 585 pentua.

Suomen Pystykorvajärjestö huolestui rodun tulevaisuudesta. Viime vuonna järjestö aloittikin tositoimet uusien kasvattajien ja käyttämättömien jalostusurosten löytämiseksi. Järjestön jalostusryhmä lähetti kirjeitä 2-4-vuotiaiden jalostukseen sopivien narttujen omistajille ja kannusti heitä teettämään pentuja koirillaan. Projektin kautta jopa pari sataa uutta ja kokeneempaakin kasvattajaa innostui osallistumaan rodun tulevaisuuden turvaamiseen.

Järjestön jalostusryhmä on myös valmistellut jalostuskatselmuksia, joissa tutustutaan ulkomuototuomarin kanssa rodun uroksiin. Maakuntiin on myös nimetty kokeneet tukihenkilöt, jotka auttavat kaikissa rotua koskevissa kysymyksissä.

Suomen Pystykorvajärjestö toivoo, että toimenpiteiden myötä kasvattajien ja pentueiden määrä nousee tulevina vuosina.

Suomenpystykorva on koko perheen harrastus- ja perhekoira. Se on lintua haukkuva, metsässä omistajansa kulkua seuraava ja itsenäisesti toimiva metsästyskoira. Rotu sopii myös hirven ja jopa karhun pyyntiin, vesilinnustukseen ja turkisriistan pyyntiin. Suomenpystykorva on myös sopeutunut luonteeltaan nykypäivän vaatimuksiin taajama-asukkina. Se kuitenkin vaatii huomiota ja aktiviteettiä. Rodun terveystilanne on hyvä.

Suomen pystykorvajärjestön suomenpystykorvajaosto ja jalostusryhmä toivovat yhä yhteydenottoja hyväluonteisten, terveiden ja metsässä toimivien suomenpystykorvien omistajilta.

Kennelliiton edellinen uutinen aiheesta

Suomen Pystykorvajärjestön nettisivut

Lisätietoja:

Suomen Pystykorvajärjestö ry
Pekka Salomäki, Suomenpystykorvajaosto, tiedotus ja markkinointi
pekka.salomakigmail.com

Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa tiistaina 1.3. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta aina elokuun 19. päivään asti. Kiinnipitoaika varmistaa rauhan luonnoneläimille niiden lisääntymisajan aikana.

Kiinnipitoaikana koira on pidettävä aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Kiinnipitoaikana koiraa saa pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella. Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävien koulutustilanteita.

Kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei vapaana pitämiseen ole lupaa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.

Koiranomistajia velvoittaa myös järjestyslaki

Järjestyslain mukaan koira on pidettävä aina kytkettynä taajamassa. Koiran vapaana pitäminen on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Järjestyslaissa määrätään myös, että koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle. Koiraa ei saa myöskään viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Poikkeuksena ovat esimerkiksi hiihtoladut, jotka on merkitty koiraladuiksi.

1.3. metsästyslain kohtaa tarkennettu

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Kesän ulkomaiset koiranäyttelyt ja lomamatkailu lisäävät koirien kanssa matkustamista Suomen rajojen yli. Koirien liikkuminen maasta toiseen lisää tautien tartuntariskejä. Koirilla tulee olla säädetyt rokotukset ja lääkitykset aina kun ne matkustavat, myös EU:n alueella. Aluehallintoviraston läänineläinlääkärit suorittavat pistokoevalvontaa lemmikkien kanssa matkustaville kevään ja kesän aikana eri puolilla Suomea suurten kansainvälisten näyttelyiden yhteydessä.

Pistokoevalvonnassa kiinnitetään huomiota erityisesti rabiesrokotuksiin sekä ekinokokkiloislääkityksiin. Koirien tulee olla tunnistusmerkittyjä tai sirutettuja ja mukana tulee olla lemmikkieläinpassi. Voimassa olevasta passista näkyvät voimassaolomerkinnät muun muassa rabiesrokotteesta (yli 12 viikkoisilla koirilla). Lisäksi koirien tulee olla lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1–5 vuorokautta ennen maahantuloa.

Läänineläinlääkärien tekemät lemmikkiratsiat aloitetaan Turun satamasta 15.4. ja Vaasan satamasta 15.–16.4.2016 Ruotsista tuleville koirille ja muille lemmikkieläimille. Mukana tarkastuksessa ovat aluehallintoviraston läänineläinlääkärit ja kunnalliset eläinlääkärit, sekä tulli. Vaasassa järjestetään samana viikonloppuna kansainvälinen koiranäyttely.

Seuraava ratsia järjestetään Helsingissä 20.5. Samana viikonloppuna järjestetään Helsingissä ja Haminassa kansainväliset koiranäyttelyt. Torniossa lemmikkiratsia pidetään 17.6.2016 edeltäen Rovaniemen kansainvälistä koiranäyttelyä.

Tuotaessa koiria EU:n ulkopuolelta tuontivaatimukset ovat vielä tiukemmat tautien leviämisriskin takia. Tutustu tuontivaatimuksiin aina huolellisesti etukäteen ja kysy neuvoa esimerkiksi Eviran valtuuttamilta rajaeläinlääkäreiltä.

Lisätietoja koirien maahantuonnista Eviran sivuilla

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään jälleen 24. huhtikuuta. Kennelliiton nuorten teemavuoden kunniaksi myös koiranpäivän teema liittyy lapsiin ja nuoriin. Koiranpäivää vietetään jo 10. kertaa.

Koiranpäivänä kiinnitetään tänä vuonna huomiota erityisesti lapsen ja koiran kohtaamiseen, kommunikointiin ja yhteiseloon. Kennelliitto käy kertomassa aiheista helsinkiläisellä ala-asteella ja vantaalaisessa päiväkodissa.

Aiheet näkyvät myös Kennelliiton uusissa koiranpäivän painomateriaaleissa.

– On tärkeää, että lapsi osaa tulkita koiran eleitä ja kohdella sitä reilusti. Kun aikuiset opastavat perusasiat, koirasta voi tulla lapselle uskollinen ystävä, kertoo Kennelliiton viestintäpäällikkö Miia Lahti.

Voit tilata koiranpäivän materiaaleja Kennelliiton viestinnältä, viestintakennelliitto.fi.

Koiranpäivänä järjestetään monia erilaisia tapahtumia ympäri Suomen. Ilmoita tapahtumastasi Kennelliitolle viimeistään 19. huhtikuuta, niin lisäämme sen koiranpäivän tiedotteeseen.

Koiranpäivällä Kennelliitto haluaa muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä. Koiranpäivänä korostetaan pehmeitä ja lämpimiä arvoja ja kerrotaan koiran tärkeistä rooleista ihmisen elämässä.

Muista myös Koiranpäivän Facebook-sivu.

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Katso kaikki julisteet täältä.