Koiranpäivänä 24.4. järjestetään jälleen paljon koira-aiheisia tapahtumia eri puolilla Suomea. Monissa tapahtumissa on huomioitu koiranpäivän teema ”koira ja lapsi”. Koiranpäivää vietetään jo 10. kerran.

Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri järjestää koiranpäivänä perinteisen koiranpäiväkulkueen Seinäjoella. Kulkue kokoontuu noin kello 12 Lakeudenpuiston parkkipaikalle.

Ruovedellä järjestetään koiranpäivänä ryhmänäyttelyn yhteydessä lapsi ja koira -kilpailu. Tuomarina on Sandra Mäkinen. Kilpailu alkaa kello 12 ja siihen ilmoittaudutaan näyttelyn toimistossa. Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä.

Oulun Seudun Pystykorvakerho järjestää match show’n Kiimingissä, Oulussa koiranpäivänä. Match show’n yhteydessä pidetään lapsi ja koira-, lapsi ja lelukoira- sekä junior handler -kilpailut. Katso lisätietoja täältä.

Nurmeksessa järjestetään koiranpäivänä match show, lapsi ja koira -kilpailu sekä ilmainen junior handler -koulutus. Nurmeksen Seudun Kennelkerho järjestää tapahtuman Bomban Kalevan Hovilla, ilmoittautuminen alkaa klo 10.30. Lisätietoja löydät täältä.

Pohjois-Savon Kennelpiiri järjestää koiranpäivän tapahtumansa Koillis-Savon kennelkerhon toimintakeskuksessa Raukussa, Kaavilla. Päivän aikana käydään junior handler- ja lapsi ja koira -kilpailut sekä match show. Ennen kilpailuja kuullaan Kennelliiton nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Nokelaisen luento ja julkistetaan Pohjois-Savon Vuoden koira. Tapahtuma ja ilmoittautumiset kilpailuihin alkavat kello 12. Katso lisää täältä.

Kennelliitto viettää koiranpäivää etukäteen perjantaina 22. huhtikuuta. Kennelliitto ja koirat vierailevat helsinkiläisessä koulussa ja vantaalaisessa päiväkodissa kertomassa lapsen ja koiran kohtaamisesta ja kommunikoinnista.

Katso Kennelliiton koiranpäivämateriaalit

Muista myös koiranpäivän Facebook-sivu

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Kennelliitto on koonnut kevääseen sopivan muistilistan koiranomistajille. Näillä vinkeillä takaat lähtökohdan mukaville kevätpäiville itsellesi, koirallesi ja naapureillesikin.

Kerää jätökset. Vihertävä ja kukkiva luonto on kauniimpi ilman kasoja. Pidä siis ympäristö puhtaana ja kerää taajamassa aina koiran kakat roskiin hoidetuilta alueilta. Tähän velvoittaa järjestyslakikin.

Pidä koira hihnassa. Monet luonnoneläimet lisääntyvät keväisin. Metsästyslaki määrääkin, että eläimille on annettava lisääntymisrauha ja koirat on pidettävä kytkettyinä tai välittömästi kytkettävissä 1.3.–19.8. muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Huomaathan, että kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei vapaana pitämiseen ole lupaa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta. Järjestyslaissa taas sanotaan, että koira on pidettävä taajamassa aina kytkettynä. Koiran vapaana pitäminen on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Madota koira. Koiralle kannattaa antaa matolääkitys keväisin lumien sulettua. Aikuiset koirat on hyvä madottaa kaksi kertaa vuodessa, pennut useammin. Matkustelu, rokotukset sekä elintavat ja harrastukset voivat lisätä koiran madotustarvetta.

Huomioi kyyt ja punkit. Punkit ja käärmeet ovat monin paikoin jo heränneet kevääseen. Harkitse tarvitseeko koirasi suojata punkeilta jollakin punkkikarkotteella. Hanki myös punkin poistoon tarvittava väline, esimerkiksi punkkilasso tai punkkipihdit. Tarkista koiran turkki punkeilta päivittäin. Jos kyy puree koiraa, pidä puremakohta liikkumattomana ja vie koira eläinlääkäriin. Älä anna koiralle kyytabletteja kyynpuremaan.

Varo heikkoja jäitä. Joissain paikoin vesistöt voivat vielä olla jäässä. Älä päästä koiraa heikoille jäille.

Rokotukset ja passi. Matkustaminen koiran kanssa lisääntyy keväällä ja kesällä. Muista hoitaa koirasi rokotukset ja passiasiat kuntoon ennen reissua.

Älä jätä koiraa kuumaan autoon. Auton sisälämpötila voi kohota korkealle keväälläkin. Älä jätä koiraa autoon, jos lämpötila voi nousta korkeaksi poissaollessasi.

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Kesälomien alkaessa myös koirien kanssa ulkoillaan ja liikutaan enemmän. Matkustaessa ja koiran kanssa lenkkeillessä tuleekin huomioida koiran hyvinvointi sekä kesäiset vaarat kuten esimerkiksi kyynpuremat, ampiaisen pistot ja myrkyllinen sinilevä. Älä jätä koiraa koskaan kuumaan autoon, sillä auton sisälämpötila kohoaa lämpimillä säillä varjossakin vaarallisen korkeaksi.

Koiran kanssa matkustettaessa on aina varmistettava, ettei koiralle tule ajon aikana liian kuuma. Autossa koiralle on hyvä varata paikka, jossa se ei joudu olemaan suorassa auringonpaisteessa. Pitkillä automatkoilla tulee huolehtia koiran veden saannista ja riittävistä jaloittelutauoista.

Kesällä auton sisälämpötilat kohoavat nopeasti erittäin korkeiksi. Kesäkuumalla koiran jättäminen kuumaan autoon on eläinsuojelurikos. Ikkunoiden auki jättäminen tai varjoinen paikka eivät estä auton sisäilman kuumentumista. Kuumaan autoon jätettyä koiraa uhkaa lämpöhalvaus ja pahimmillaan menehtyminen.

Lämpöhalvaus voi helteillä uhata myös rankasti treenaavaa tai lenkkeilevää koiraa. Lämpöhalvauksessa koiran ruumiinlämpö nousee vaarallisen korkeaksi. Sen oireita ovat läähätys, apaattisuus, levottomuus, horjahtelu, kuolaaminen, kirkkaanpunaiset limakalvot, oksentelu ja ripuli. Jos koira menee shokkiin ja tajuttomaksi, on tila hengenvaarallinen.

Lämpöhalvauksen saanutta koiraa voi viilentää valelemalla sitä haalealla vedellä. Älä käytä jäähdyttämiseen jääkylmää vettä, sillä se lisää rasitusta ja voi laskea ruumiinlämmön liian alhaiseksi. Koiran voi myös viedä veteen kahlaamaan, jos ranta on lähellä. Juota koiralle vettä pieniä määriä kerrallaan. Kun koira virkoaa, se on vietävä eläinlääkäriin tarkkailtavaksi.

Toimi näin, jos kyy puree tai ampiainen pistää

Kyynpurema voi olla koiralle hengenvaarallinen. Sen oireita ovat koiran voimaton käyttäytyminen, purema-alueen voimakas turpoaminen ja kovat kivut. Mikäli koiraa on purrut kyy tai näin epäillään tapahtuneen, pitää koira viedä välittömästi eläinlääkäriin.

Jos kyy on purrut koiraa, tulee puremakohta pitää mahdollisimman liikkumattomana, jotta myrkky ei pääse leviämään. Tällöin koiran voi esimerkiksi kantaa metsästä autolle, jos se on koiran koon puolesta mahdollista. Kyytablettien antamista koiralle ei suositella.

Myös ampiaisen pisto voi olla koiralle vaarallinen. Useimmiten ampiainen pistää koiraa päähän tai tassuihin. Vaarana pään alueen pistoksissa ovat turvotuksen aiheuttamat hengitysvaikeudet tai allerginen reaktio. Jos epäilet ampiaisen pistäneen koiraa, ole pikaisesti yhteydessä eläinlääkäriin.

Varo vesistöjen lämmettyä sinilevää

Monissa kunnissa on koirille tarkoitettuja uimarantoja. Kuva Jukka Pätynen

Koiran uittaminen on kesällä mukavaa ajanvietettä, sillä monet koirat rakastavat uimista ja vesileikkejä. Muistathan kuitenkin, että Suomen järjestyslaki kieltää koirien viemisen yleisille uimarannoille. Monista kunnista löytyy juuri koirien uittamiseen tarkoitettuja rantoja.  

Jo keskikesällä eri vesistöissä voi esiintyä myrkyllistä sinilevää. Samanlaiselta näyttävää siitepölyä on vedessä keväällä ja alkukesästä, kun sinilevä puolestaan runsastuu vesien lämmetessä. Levä näkyy vedessä yleensä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina tai rantaan ajautuneina värjäytyminä. Jos levää on runsaasti, se muodostaa puuromaisen kerroksen.

Jos havaitset sinilevää, älä anna koiran juoda tai uida vedessä. Jos koira kuitenkin karkaa veteen, sen turkki on pestävä ja huuhdeltava huolellisesti, jottei koiran iho pääse ärtymään. Sinilevälle altistunut koira saa yleensä rajuja oireita, joita ovat oksentelu, ripulointi, lihaskouristukset, koordinaatiokyvyn heikkeneminen ja voimakas vapina. Jos koira juo sinilevän myrkyttämää vettä, on seurauksena pahimmillaan koiran kuolema. Koiran alkaessa oireilla, se on vietävä epäröimättä eläinlääkärille.

Vältä ihmisten kesäherkkujen antamista koiralle

Monet ihmisten herkuista eivät sovi koiralle. Esimerkiksi suolaiset, mausteiset ja rasvaiset grilliruuat eivät ole hyväksi koiralle. Myös maissintähkät ovat vaarallisia, sillä ne saattavat tukkia koiran suoliston.

Maissintähkän tavoin nieltynä vaarallisia ovat myös pienet ja terävät luut, joita on esimerkiksi possussa ja kanassa. Älä jätä ruokia vartioimatta koiran ulottuville.

Lisäksi koiralle vaarallisia ovat muun muassa suklaa, ksylitoli ja sipuli. Myös jäätelö suurina määrinä voi aiheuttaa koiralle ripulia.

Koiralle voikin kesäpäivän viettoihin varata omat eväät. Hauskaa puuhaa koiralle voi grillaamisen ja ruokailun ajaksi kehittää esimerkiksi piilottamalla sen omia kuivamuonanappuloita, joiden etsiminen on useiden koirien mieleen.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
050 555 4420
miia.lahtikennelliitto.fi

Museovirasto on avannut elävän perinnön wikiluettelon, jonka tavoitteena ja tarkoituksena on yhdessä erilaisten ryhmien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen kanssa koota tietoja ja esitellä laajasti elävää aineetonta kulttuuriperintöä Suomessa. Luettelon kokoaminen on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toimeenpanoa. Myös suomenpystykorvalla metsästäminen on mukana wikiluettelossa.

Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö toimivat yhdessä saadakseen suomenpystykorvalla metsästämisen mukaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja suomenpystykorvaan liittyvän kulttuuriperinnön tunnettavuuden lisäämiseksi myös suomenpystykorvasta on lisätty artikkeli tänä vuonna avattuun wikiluetteloon.

Kuva Hannu Huttu

Tässä metsästysmuodossa erityispiirteenä on se, että suomenpystykorva pitää riistan paikallaan kiinnittämällä sen huomion itseensä ja tällöin metsästäjällä on aikaa päättää ampuuko hän haukun kohteen vai jättääkö ampumatta. Edellä kuvattu valikoiva metsästys säästää ja kasvattaa esimerkiksi metsäkanalintukantoja, koska metsästäjällä on aikaa havaita ennen riistalaukausta onko haukun kohteena nuori vai vanha lintuyksilö.

Yhteisöt ja niiden harjoittamat elävät perinteet ovat keskeinen osa aineetonta kulttuuriperintöä koskevaa Unescon yleissopimusta. Unescon sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2013.

Wikiluettelossa olevia kohteita voi myöhemmin ehdottaa kansalliseen elävän, aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, joka julkaistaan vuonna 2017. Tästä luettelosta on mahdollista hakea kohteita edelleen Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Molemmista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.

Wikiartikkeli suomenpystykorvalla metsästämisestä

Elävän perinnön wikiluettelo

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto ry
Miia Lahti, viestintäpäällikkö
(09) 8873 0292
viestintakennelliitto.fi

Kennelliitto myöntää vuonna 2016 Sankarikoiran arvon 17 koiralle ja lisäksi 17 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Kennelliitto palkitsee Sankarikoirat Koiramessut-tapahtumassa 11. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä.

Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna prahanrottakoira Rico, labradorinnoutaja Nelli, englanninbulldoggi Riki, valkoinenpaimenkoira Rex, saksanmetsästysterrierit Wody ja Wolf, karjalankarhukoira Piki, labradorinnoutaja Lumi, englanninspringerspanieli Nero, monirotuinen Halla, saksanpaimenkoira poliisikoira Väinö, monirotuinen Haiku, saksanpaimenkoira Rita, coton de tulear Demi, serra de airesinpaimenkoira Banja, rottweiler Bimbu ja rhodesiankoira Esko.

Kunniamaininnalla palkitaan australianpaimenkoirat Vilma ja Rita, suomenlapinkoira Heta, irlanninsusikoira Roi, owczarek podhalanski Aatu, shetlanninlammaskoira Miro, australianterrieri Minni, saksanpaimenkoira Milla, snautseri Miina, pitkäkarvainen collie Rami, sileäkarvainen noutaja Niilo, pitkäkarvainen collie Niilo, australiankarjakoira Atlanmonto, monirotuinen Frico, portugalinpodengo Iisa, monirotuinen Remsu ja kääpiösnautseri Kerttu.

– Sankarikoirat ovat arkemme todellisia sankareita, ja meidän jokaisen kotoa voikin löytyä sankarikoira. Kennelliitto on iloinen saadessaan osoittaa arvostuksensa näille upeille koirille, jotka ovat tehneet kunnioitettavan työn pelastaessaan ihmishenkiä, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka pelastivat ihmisiä tulipalolta. Koirat myös pelastivat ihmishenkiä varoittamalla ajoissa sairaskohtauksista, löytämällä huonokuntoisia eksyneitä henkilöitä ja pelastamalla hengenvaarallisista tilanteista.

Koirat pelastivat hengenvaarallisista tilanteista

Saksanmetsästysterrierit Wody ja Wolf olivat tavallisella metsälenkillä isäntänsä kanssa, kun metsästä kuului outo ulvaisu. Äänen kuultuaan Wody tuli omistajansa jalkoihin, mikä ei ollut sille normaalia käytöstä. Isännälle tuli mieleen viedä koiransa takaisin autolle vähän matkan päähän. Isännän ja koirien ollessa vain muutaman metrin päässä autolta, metsätielle juoksi yllättäen karhu, joka asettui noin 5 metrin päähän koirista ja niiden omistajasta ja nousi takajaloilleen. Wody toimi ensimmäisenä ja hyppäsi karhua kohti. Karhu töytäisi Wodya lennättäen sen ojaan. Wolf puri karhua takapäähän ja sai sen liikkeelle. Wolf lähti ajamaan karhua poispäin isännästään ja isäntä sai aikaa juosta autolle. Kohtaamisessa olisi voinut käydä paljon pahemmin, ilman Wodyn ja Wolfin rohkeaa toimintaa.

Monirotuinen Halla pelasti emäntänsä häkämyrkytykseltä. Perheen emäntä jäi kaksistaan Hallan kanssa nukkumaan takkahuoneeseen, sillä perheellä oli hoidossaan toinen koira. Isäntä nukkui eri puolella taloa muiden koirien ja hoitokoiran kanssa. Illalla poltettiin takkaa, ja isäntä oli laittanut pellit kiinni katsottuaan, ettei pesässä näy enää mitään hehkuvaa. Halla alkoi tökkiä emäntäänsä hereille aamulla noin kuuden aikoihin. Emäntä heräsikin Hallan toimesta ja alkoi ihmetellä heikkoa oloaan. Emäntä pääsi juuri ja juuri nousemaan ylös päästääkseen Hallan ulos. Oven avattuaan hän kaatui pihan laatoitukselle ja menetti tajuntansa. Raikkaan ilman ansiosta hän kuitenkin virkosi ja hakeutui eri puolella taloa nukkuvan isännän luokse. Paikalle kutsuttiin ambulanssi ja mittaukset osoittivat, että Hallan emännällä oli 30 %:nen häkämyrkytys. Halla pelasti toiminnallaan emäntänsä hengen, sillä sen isäntäkin olisi nukkunut vielä useamman tunnin toisella puolella taloa. 

Serra de airesinpaimenkoira Banja pelasti emäntänsä jäämästä lumikinoksen alle. Banjan emäntä oli lähtemässä käyttämään koiria ulkona, kun Banja alkoi murista matalaa varoitusmurinaa, jota se hyvin harvoin tekee. Emäntä ei kuullut mitään erikoista. Hän nappasi takin naulasta ja oli avaamassa ovea, kun Banja aloitti varoitushaukun ja esti emäntäänsä menemästä ovelle. Emäntä kurkisteli ikkunoista, muttei nähnyt mitään. Emäntä lähti uudestaan kohti ovea ja Banja meni jälleen hänen eteensä haukkumaan. Yhtäkkiä mökki alkoi tutista ja kuului jylisevä ääni. Lumet putosivat katolta alas siihen paikkaan, jossa emäntä aina aamuisin seisoo, kun koirat käyvät ulkona. Banjan emäntä uskoo, että olisi jäänyt lumen alle ellei Banja olisi varoittanut häntä.

Rhodesiankoira Esko pelasti pienen lapsen. Perheen äiti heräsi keskellä yötä siihen, kun Esko kävi tönimässä kuonollaan häntä hereille. Äiti komensi Eskoa menemään takaisin maaten. Esko poistuikin, mutta palasi pian takaisin tönimään emäntäänsä. Äiti kuunteli vielä puoliunessa, kuinka kuulosti aivan kuin Esko juoksisi ulko-ovesta pihalle. Äiti meni eteiseen laittamaan ovea kiinni ja kutsui Eskoa takaisin sisään, mutta se ei välittänyt huudoista. Koira kävi vain ovella kääntymässä ja juoksi takaisin pihaan. Silloin perheen äiti huomasi pimeässä pienen hahmon, jota Esko yritti varovasti töniä takaisin sisälle. Hahmo oli toinen perheen viisivuotiaista kaksostyttäristä. Äiti juoksi lapsen luo. Tyttö oli täydessä unessa, hän oli kävellyt unissaan ulos keskelle pimeää pihaa. Äiti kaappasi tytön syliin ja toi hänet sisälle takaisin sänkyyn peittojen alle. Äiti seuraili lasta jonkin aikaa ja myös Esko tuijotti tyttöä tiiviisti eikä hievahtanutkaan hänen vierestään. Viimein kun äiti uskalsi mennä itse takaisin nukkumaan, hän huomasi, että Esko oli kiivennyt tytön viereen, ikään kuin varmistaakseen ettei lapsi enää poistu sängystään. Äiti mietti, miten olisi käynyt, ellei Esko olisi tullut häntä herättämään.

Koirat pelastivat tulipalolta

Prahanrottakoira Rico pelasti omistajansa tulipalolta. Lokakuisena iltana Rico alkoi yhtäkkiä haukkua eikä kielloista huolimatta lopettanut haukkumista. Ricon omistaja nousi ylös sohvalta, jolloin hän haistoi hieman savun hajua. Hän olisi lähtenyt tarkastamaan tilannetta pation kautta, mutta Rico haukkui rappukäytävän ovelle. Samaan aikaan ovikello soi ja mieshenkilö huusi varoittaen tulipalosta. Rico lakkasi haukkumasta vasta, kun omistaja oli päässyt ulos rappukäytävästä koirien kanssa. Kolmikerroksisen kerrostalon seinänaapurissa oli levinnyt palo pation kautta viereiseen asuntoon. Omistaja on kiitollinen, ettei Rico lakannut haukkumasta käskyistä huolimatta.

Englanninbulldoggi Riki pelasti perheensä tulipalolta. Rikin emäntä heräsi loppiaisyönä siihen, että Riki tuli hänen viereensä sänkyyn haukkumaan. Emäntä huomasi, että katosta kuuluu outoa pauketta ja veden valumista. Tässä vaiheessa välikatto heidän yläpuolellaan oli jo tulessa ja lieskat olivat polttaneet makuuhuoneen viereisen ilmalämpöpumpun putket poikki. Rikin emäntä lähti tarkistamaan taloa huomaten koko terassin takaseinän olevan tulessa. Emäntä otti kaksivuotiaan poikansa sängystä ja he pakenivat yhdessä ulos. Palovaroitin alkoi hälyttää vasta kun savu painui ulkoapäin sisälle. Emäntä kokee, että Riki toiminnallaan sai hänet hereille ja pelasti heidät.

Valkoinenpaimenkoira Rex pelasti perheensä tulipalolta. Perhe oli laittanut sunnuntai-iltana saunan päälle. Äiti oli uppoutunut tietokoneella kirjoittamiseen, kun Rex tuli vinkumaan ja läähättämään työhuoneeseen. Äiti luuli, että koiralla on kova hätä tarpeilleen ja lähti päästämään Rexiä ulos. Keittiössä äiti huomasi takkahuoneen olevan savun vallassa ja saunan ilmiliekeissä. Hän kiirehti yläkertaan herättämään tyttöä. Tytär, äiti ja Rex pääsivät viime hetkellä ulos palavasta talosta. Palokunta sai sammutettua palon niin, että runkorakenteet jäivät lähestulkoon ehjäksi, mutta melkein kaikki irtaimisto tuhoutui. Äiti arvelee, että ilman Rexiä perhe ei olisi hengissä.

Labradorinnoutaja Lumi pelasti perheensä tulipalolta. Eräänä yönä Lumi herätti emäntänsä voimakkain kuonon tökkäisyin ilmeisesti savunhajun huomattuaan. Palovaroitin, joka sijaitsee viereisessä kodinhoitohuoneessa, ei ollut vielä lauennut. Omistajan avatessa seuraavan huoneen eli teknisen tilan oven vastaan puski paksu kellertävä savumassa ja kuumuus. Myös kodinhoitohuoneen palovaroitin alkoi hälyttää. Talon yleissyttyminen oli vain minuuttien kysymys, mutta ripeä alkusammutus riitti tulen tukahduttamiseen. Emäntänsä ja isäntänsä lisäksi Lumi pelasti myös yläkerrassa nukkuneen pojan.

Englanninspringerspanieli Nero esti tulipalon leviämisen koko asuntoon. Sauna oli laitettu päälle ja Neron kanssa lähdettiin iltalenkille. Kun Nero ja sen isäntä palasivat iltalenkiltä, ei mennyt kauankaan kun Nero lähti muristen ja haukkuen pesuhuoneeseen ja jäi sinne haukkumaan. Isäntä meni katsomaan haukkumisen syytä ja huomasi saunan kiukaan olevan ilmiliekeissä. Ilman Neroa tuli olisi voinut levitä ja koko asunto olisi voinut palaa. Neron ansiosta tilanteesta selvittiin vain pintavaurioilla. Palovaroittimet alkoivat hälyttää vasta, kun tuli oli saatu jo sammutettua.

Monirotuinen Haiku herätti omistajansa erään kerran aamuyöllä vinkumalla ja tökkimällä tätä kuonollaan. Omistajan herätessä talon alakerta oli jo liekeissä, mutta omistajat pääsivät yläkerran oven kautta ulos Haikun sankarillisen toiminnan ansiosta.

Koirat reagoivat ajoissa hengenvaarallisiin oireisiin

Labradorinnoutaja Nelli reagoi perheen isän sairaskohtaukseen ja pelasti tämän toiminnallaan. Eräänä aamuna Nelli oli tullut makuuhuoneeseen herättämään perheen äitiä. Tämä luuli koiran haluavan ulos tarpeilleen, mutta koira menikin tökkimään perheen isää hereille. Kun Nelli sai isän hereille, tämä kertoi rintakivusta, oli tuskanhiestä märkä ja huonovointinen. Isä oli saanut nukkuessaan sydäninfarktin ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, jossa hänelle tehtiin välittömästi pallolaajennus. Nelli pelasti isän hengen, kun vaistosi infarktin ja herätti vanhemmat ajoissa.

Coton de tulear Demi huomasi isäntänsä alhaisen verensokerin ajoissa. Demi tuli yöllä isäntänsä viereen sänkyyn vinkumaan. Demin isäntä sairastaa kakkostyypin diabetesta. Kun isäntä ei heti herännyt, Demi hyppäsi tämän päälle tuijottamaan kasvoja. Pian isäntä heräsi ja huomasi, että olo oli erittäin heikko ja hiostava. Hän ymmärsi verensokeriarvonsa olevan hyvin alhaalla. Isäntä lähti keittiöön hakemaan ruokaa ja Demi seurasi perässä. Demi vahti vieressä, kun isäntä söi hedelmiä ja kun tämä oli syönyt, Demi lähti takaisin nukkumaan. Verensokeriarvo oli mitatessa vaarallisen alhaalla, joten on Demin ansiota, ettei mitään vakavampaa päässyt tapahtumaan.

Rottweiler Bimbu herätti emäntänsä yöllä tämän verensokeriarvojen laskettua. Emäntä ei aluksi herännyt Bimbun herätysyrityksistä huolimatta, sillä hänen verensokerinsa oli päässyt tippumaan todella matalalle. Bimbu ei jättänyt emäntäänsä nukkumaan, vaan hyppäsi sänkyyn ja nosti tämän ylös, eikä antanut mennä uudelleen makuulle. Tämän jälkeen se huolehti, että emäntä lähtee alakertaan syömään jotakin. Bimbu on epävirallinen hypokoira, se on opetettu kotioloissa toimimaan ja huolehtimaan emännästään. Vastaavia tilanteita on tapahtunut useasti.

Koirat löysivät eksyneitä

Karjalankarhukoira Piki löysi eksyneen. Piki oli harjoittelemassa hirven jäljestämistä yhdessä omistajiensa kanssa. Pikillä oli gps-panta, josta nähtiin sen liikkeet. Jonkun ajan kuluttua omistajat huomasivat Pikin käyttäytyvän poikkeuksellisesti. Se seisoi lähes paikallaan, mutta ei haukkunut paljon, vaikka niin pitäisi tapahtua, jos se löytää hirven. Omistajat käskivät Pikiä luokseen. Piki tuli näkyville, mutta ei tullut luokse, vaan meni aina takaisin metsään käytyään näyttäytymässä. Piki ei antanut itseään kiinni toisin kuin aiemmin. Lopulta omistajat lähtivät metsään katsomaan, miksi Piki ei tule luokse. Piki istui keskellä metsän pahinta ryteikköä kuusen alla ja sen vieressä makasi iäkkäämpi mies heikossa kunnossa. Pikin ansiosta pelastuslaitos saatiin kutsuttua paikalle.

Poliisikoira, saksanpaimenkoira Väinö on löytänyt kaksi maastoon eksynyttä ihmistä. Ensimmäisellä kerralla Väinö löysi ihmisen talvella vaikeakulkuisesta maastosta. Väinö otti ohjaajansa kanssa tehtävän vastaan kello 15. Väinö sai kohteesta vainun ja johdatti ohjaajansa 3 kilometriä sivuun metsäautotieltä. Lopulta Väinö löysi etsityn henkilön kuusen alta kylmettyneenä ilman päällysvaatteita neljän ja puolen tunnin etsintöjen jälkeen. Toisen kerran Väinö löysi ihmisen kesällä. Väinö oli liikkeellä ohjaajansa kanssa ja he haravoivat heille annettua lohkoa, jolta oli havainto etsittävästä henkilöstä. Kuljettuaan vajaan kilometrin matkan pari kääntyi takaisin autolle lopettaakseen etsinnät. Väinö sai kuitenkin hetken päästä vainun ja lähti kulkemaan hajun suuntaan. Hetken päästä ohjaaja löysikin Väinön, joka oli jäänyt odottamaan maasta löytämänsä, lähes tajuttoman henkilön vierelle.

Saksanpaimenkoira Rita oli lenkillä metsäpolulla ulkoiluttajansa kanssa. Pian Rita vaistosi jotain ja veti ulkoiluttajan noin 50 metriä polulta syvemmälle metsään. Lumihangesta löytyi makaamasta iäkäs henkilö. Ritan ansiosta ulkoiluttaja sai soitettua hätäkeskukseen ja apua saatiin paikalle. Ilman Ritaa lumihankeen tuupertunut henkilö olisi jäänyt huomaamatta ja apu olisi tullut paikalle todennäköisesti liian myöhään.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
viestintakennelliitto.fi
(09) 8873 0292

Sankarikoira Demi

Sankarikoirat Wody ja Wolf

Sankarikoira Nelli

Sankarikoira Rico

Suomen Kennelliitto palkitsi ensimmäistä kertaa Vuoden Virkakoirat Koiramessuilla lauantaina 10. joulukuuta 2016. Palkintonsa saivat Vuoden Poliisikoira Börje, Vuoden Sotakoira Indy, Vuoden Rajakoira Ceppo, Vuoden Vankilakoira Swat ja Vuoden Tullikoira Lexi. Palkittavat koirakot on valinnut tahollaan Poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Rikosseuraamuslaitos ja Tulli.

Vuoden Virkakoira -palkinnot jakoivat Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni ja Kennelliiton hallituksen jäsen sekä koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Tapio Toivola. Koirat ohjaajineen ja edustajineen saapuivat vastaanottamaan palkintonsa. Jokaisesta palkittavasta nähtiin video palkitsemisen yhteydessä.

– Virkakoirat tekevät tärkeää työtä toimien ihmisen apuna virkatehtävissä. Koira onkin usein korvaamaton apu, kun esimerkiksi sen tarkkaa nenää tarvitaan. Olemme iloisia saadessamme palkita Börjen, Indyn, Cepon, Swatin ja Lexin, kertoo Suni.

Virkakoiriin ja muihin ihmisiä auttaviin koiriin pääsee tutustumaan Koiramessuilla molempina päivinä. Hyötykoiratahot pitävät lyhyitä tietoiskuja toiminnastaan hyötykoiralavalla ja ovat myös tavattavissa omilla osastoillaan.

Vuoden Poliisikoira 2016 on belgianpaimenkoira malinois Mecberger Jangsteri ”Börje”. Börjen ohjaaja on vanhempi konstaapeli Markku Järveläinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta. Koirakolla on takanaan useiden vuosien yhteinen taival viranomaistehtävissä. Mieleenpainuvin niistä on viime elokuussa tapahtunut puukotus, jossa Börje jäljesti henkirikoksesta epäillyn vaarallisen henkilön yöllä Myrskylässä pimeästä metsästä. Kiinnioton yhteydessä kiinniotettava pääsi puukottamaan Börjeä hengenvaarallisesti useita kertoja. Vakavista vammoista huolimatta koira suoritti tehtävänsä loppuun asti ja poliisi onnistui näin taltuttamaan kiinniotettavan. Poliisikoiran käytöllä estettiin todennäköisesti poliisimiehen joutuminen kiinniotettavan puukotettavaksi ja mahdollistettiin vaarallisesti toimivan henkilön pysäyttäminen mahdollisimman nopeasti. Börje on toipunut fyysisistä vammoistaan ja on jälleen mukana virantoimituksessa.

Vuoden Sotakoira 2016 on parsonrussellinterrieri Repovaaran Etsivä ”Indy”. Indyn ohjaaja on sotilasmestari Jyrki Mustonen Kainuun prikaatista. Indy on palvellut Kainuun prikaatissa kahdeksanviikkoisesta pennusta alkaen. Jo pentuiässä Indy on osoittanut äärimmäisen kovaa maanpuolustustahtoa ja periksi antamattomuutta tehtävissään. Erikoisetsintäkoulutuksen aikana Indy osoitti heti, että se on luotu erikoisetsintätehtäviin. Indy on osoittanut myös muille sotakoirille, että koolla ei ole väliä. Myös poliisi on noteerannut Indyn lahjat etsintätehtäviin. Virka-apupyyntöjä on tullut runsaasti ja Indy on suoriutunut tehtävistään moitteettomasti, tehden vuosien varrella satoja huume-etsintöjä. Tällä hetkellä 5-vuotias Indy on todennäköisesti sotakoirista eniten huume-etsintöjä tehnyt koira.

Vuoden Rajakoira 2016 on labradorinnoutaja Varjoahon Cesaresiepi ”Ceppo”. Cepon ohjaaja on vanhempi merivartija Timo Nieminen. Ceppo on urallaan tehnyt useita huumausainelöytöjä. Lisäksi Ceppo osallistuu pelastusetsintöihin ja on löytänyt kadonneita ihmisiä. Koirakko on osallistunut useana vuonna virkakoirien huumekilpailuihin SM-tasolla. Tuloksina näistä 1 voitto, toinen ja kolmas sija sekä 5. sija. Cepon ohjaaja Timo Nieminen on kouluttanut rajakoiran esimerkillisesti merivartiokoiralle vaadittaviin työtehtäviin. Lisäksi hän on kehittänyt koirankäyttötaktiikoita merivartiokoirille sekä on ollut innokas kehittämään merivartiokoiran käyttöä.

Vuoden Vankilakoira 2016 on labradorinnoutaja Bono ”Swat”. Swatin ohjaaja on vartija Markku Kaipainen. Swat on ohjaajansa Markku Kaipaisen kanssa tehnyt pitkään yhdessä töitä Sukevan vankilassa Sonkajärvellä. Swat palkitaan aktiivisuudestaan ja yhteistyökykyisyydestään. Palkitsemiseen vaikutti myös Swatin ja Markku Kaipaisen saavuttama kilpailumenestys. Lisäksi koirakko on kehittänyt osaltaan rikosseuraamuslaitoksen koiratoimintaa ja ollut aktiivisesti mukana viranomaisyhteistyössä.

Vuoden Tullikoira 2016 on labradorinnoutaja Nuutti ”Lexi”. Lexin ohjaaja on tullitarkastaja Johan Hagström. Tullikoira Lexi oli ratkaisevassa roolissa, kun Tulli paljasti Suomen historian suurimman amfetamiini- ja kokaiinilastin salakuljetusyrityksen Vaasan satamassa. Huumausaineita kuljettanut rekka-auto oli saapunut Etelä-Euroopasta Ruotsin kautta Suomeen. Tullitarkastuksen alussa Lexi reagoi rekan ulkopuolelta tavaratilaan. Kun rekan kuljettajaa pyydettiin avaamaan tavaratilan ovet, lastiyksikkö todettiin tyhjäksi. Lexin reagoidessa tavaratilaan myös sisäpuolelta, sen rakenteet tarkastettiin. Tullitarkastuksessa rekan perävaunun lattialevyjen alla olevasta kätkötilasta löytyi yli 100 kiloa amfetamiinia sekä kolme kiloa kokaiinia. Katukauppa-arvo oli yhteensä yli 14 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto ry
Hyötykoiratoimikunnan puheenjohtaja
Helena Suni
helena.sunikennelliitto.fi
050 324 1779

Poliisi
Itä-Uudenmaan poliisilaitos
komisario Joni Tonteri
joni.tonteripoliisi.fi
0295 435 080

Poliisikoiralaitos
ylikomisario Pekka Kokkonen
pekka.kokkonenpoliisi.fi
0295 483 135

Puolustusvoimat
Kainuun prikaati
sotilasmestari Jyrki Mustonen
jyrki.mustonenmil.fi
0299 800

Rajavartiolaitos
viestintäjohtaja
komentaja Mikko Hyyppä
mikko.hyypparaja.fi
0295 421 304

Rikosseuraamuslaitos
viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
pilvi.isotalusom.fi
050 331 0067

Tulli
Tullin koirakoulu
rehtori Ari Nieminen
ari.nieminentulli.fi
040 332 6946

Börje on Vuoden Poliisikoira.

Indy on Vuoden Sotakoira.

Ceppo on Vuoden Rajakoira.

Swat on Vuoden Vankilakoira.

Lexi on Vuoden Tullikoira.

18 sankarikoiraa palkittiin Koiramessuilla Messukeskuksessa 11. joulukuuta. Kennelliitto palkitsi ihmishenkiä pelastaneiden koirien lisäksi labradorinnoutaja Rokan poikkeuksellisesti eläinten henkien pelastamisesta ja eläinsuojelullisista ansioista. Rokka on tehnyt uraauurtavaa työtä ja pelastanut uhanalaisia norsuja toiminnallaan.

Rokka kuuluu suomalaiseen Team Rokka -ryhmään, joka kouluttaa koiria etsimään tarkan nenänsä avulla norsunluukauppaa käyvien salakuljettajien kätköjä. Ryhmän on perustanut Toni Lahtinen, jolla on näkemystä operatiivisiin eläinsuojelutehtäviin myös rikostutkijataustansa ansiosta.  

Team Rokka on toiminut menestyksellisesti Tansaniassa kitkeäkseen alueen laitonta afrikannorsujen salametsästystä. Tuloksiakin on saatu, sillä Rokka löysi ratkaisevia todisteita norsunluuta salakuljettavaa rikollista vastaan.

Rokka on koulutettu etsimään norsunluukätköjä. Kuva Team Rokka

Koiramessuilla sankarikoirien palkitsemistilaisuudessa palkintoa vastaanottamassa oli Team Rokan perustajajäsen Maija Hietanen. Rokka ei päässyt itse paikalle sairastumisen vuoksi, mutta Hietanen lupasi toimittaa Rokalle Kennelliiton terveiset.

– Rokka varmasti tervehtyy jo kaikista saamistaan palkintoherkuista, totesi Hietanen hymyillen.

Lue muiden palkintonsa saaneiden 17 Sankarikoiran koskettavat tarinat

Lisätietoja:

Suomen Kennelliitto ry.
viestintakennelliitto.fi
(09) 8873 0292

Rokka ja Toni Lahtinen. Kuva Team Rokka

Uutenavuotena ilotulitteiden ammunta aiheuttaa monille koirille stressiä ja pelkoa. Vuoden vaihtumista voi juhlia turvallisesti koiran kanssa, kun muistaa muutamat asiat. Kaikkien kannalta on tärkeää, että ilotulitteita ammutaan vain sallittuna aikana uudenvuodenyönä klo 18–02.

Ilotulitteita pelkäävien koirien kanssa tulee toimia pelkoa voivottelematta. Pelon huomiotta jättäminen ja normaali käyttäytyminen rauhoittavat koiraa.

Koira on hyvä ulkoiluttaa ajoissa jo ennen paukkeen alkamista. Tee koiran kanssa tavallista pidempi tai väsyttävämpi lenkki, niin ilta kuluu rauhallisemmin.  

Mukavaa uudenvuoden ajanvietettä koiralle ovat esimerkiksi uusien temppujen oppiminen, hajuetsintäleikit, puruluiden syöminen ja erilaiset älypelit, jotka saavat sen huomion muualle paukkeesta.

Välkkyviä valoja pelkäävän koiran yötä helpottaa verhojen vetäminen ikkunoiden eteen. Kovaäänistä pauketta voi peittää laittamalla pyykinpesukoneen ja radion tai television päälle tuomaan taustahälyä.

Koiraa ei pidä koskaan ottaa mukaan seuraamaan ilotulituksia. Paukkuarkaa koiraa pelottaa myös ruudin haju, jonka se yhdistää ilotulitteisiin.

Pidä koira ulkoillessa kytkettynä ja kiinnitä erityistä huomiota availlessasi ovia tai ikkunoita, ettei paniikkiin joutunut koira pääse karkaamaan. Koira voi olla pelokas ja yrittää karkuun myös uudenvuoden jälkeen, joten ole normaalia varovaisempia myös tammikuun ensimmäisinä päivinä.

Jos koirasi pääsee karkaamaan, noudata Etsijäkoiraliiton neuvoja ja jaa ilmoitus karkulaisesta mahdollisimman laajasti.

Jos tiedät koiran pelkäävän voimakkaasti uudenvuoden juhlintaa, kysy neuvoa ja tilanteeseen mahdollisesti sopivaa lääkitystä eläinlääkäriltä.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto ry
viestintakennelliitto.fi
(09) 8873 0292

Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 191 koiranpentua. Eniten rekisteröitiin jälleen labradorinnoutajia, suomenajokoiria ja jämtlanninpystykorvia. Labradorinnoutaja on pitänyt kärkipaikkaa jo seitsemän vuotta. Kotimaiset koirarodut paransivat sijoituksiaan itsenäisyyden juhlavuoden alla.

Vuonna 2016 rekisteröitiin yli 2 000 labradorinnoutajan pentua. Edellisen kerran pentuja on rekisteröity yhtä paljon 25 vuotta sitten. Vuosituhannen alussa labradorinnoutaja ja kultainennoutaja olivat vielä yhtä suosittuja, mutta kultaisennoutajan suosio on laskenut ja rotu löytyy nyt rekisteröintilistan sijalta 6.

Moni suomalainen koirarotu vahvisti asemiaan rekisteröintilistalla vuonna 2016. Suomenajokoira piti tiukasti kiinni sijastaan rekisteröintilistan kakkosena ja suomenlapinkoira nousi listalla kaksi pykälää sijalle 4.

Karjalankarhukoiran ja suomenpystykorvan pentuja rekisteröitiin molempia yli 700. Luku ilahduttaa, sillä pentumäärät kävivät taannoin jo 500 pennun tuntumassa. Karjalankarhukoira nousi nyt rekisteröintilistalla sijalle 11 ja suomenpystykorva sijalle 13. Lapinporokoiria rekisteröidään vuosittain tasaiset 200–300 pentua. Nyt porokoira on listalla sijalla 60.

Kennelliitossa juhlitaan tänä vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kotimaisia koirarotuja. Rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola uskoo, että rotujen saama huomio välittyy tänä vuonna myös pentujen ja rekisteröintien määrään.

Listalla mielenkiintoisia yksityiskohtia

Vaikka viime vuoden rekisteröintitilastoissa ei olekaan suuria muutoksia edellisvuosiin nähden, löytyy tilastoista mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Eerola huomioi, että muun muassa kääpiökoirien, paimenkoirien, vahtikoirien ja molossien ryhmien suosio laskee. Paimenkoirien ryhmän pentumäärä on alimmillaan yli 10 vuoteen eikä esimerkiksi saksanpaimenkoira ole ollut ainakaan 50 vuoteen rotutilastossa niin alhaalla kuin nyt viidentenä.

Ilmiömäisiä rekisteröintien nousuja on nähty muun muassa lapinkoirilla ja pienillä seurakoirapystykorvilla.

Lisää viime vuoden rekisteröinneistä Koiramme-lehden numerossa 1-2/2017.
 

Fakta:
- Kennelliitto rekisteröi 46 191 koiraa vuonna 2016
- Pentuja rekisteröitiin yli 300 eri rodusta
- Tuontikoiria rekisteröitiin 2 300
- 10 suosituinta rotua vuonna 2016:

1. labradorinnoutaja
2. suomenajokoira
3. jämtlanninpystykorva
4. suomenlapinkoira
5. saksanpaimenkoira
6. kultainennoutaja
7. harmaa norjanhirvikoira
8. shetlanninlammaskoira
9. jackrussellinterrieri
10. kääpiösnautseri

Katso kaikki rekisteröintitilastot täältä

Lisätietoja:
viestintakennelliitto.fi
(09) 8873 0292

Suomenajokoira, kuva Ida Photography

Jämtlanninpystykorva, kuva Hannu Huttu

Kennelliitto juhlii tänä vuonna 100-vuotiasta Suomea ja kotimaisia koirarotuja. Roduilla on pitkä historia suomalaisten apuna arjen askareissa ja uskollisina kumppaneina metsästysreissuilla. Rodut toimivat samoissa tehtävissä vielä tänäkin päivänä. Rotuihin ja niiden edustajien elämään pääsee nyt tutustumaan tarkemmin uudessa blogissa. Ensimmäisessä kirjoituksessa esitellään suomenpystykorva Hilla ja emäntänsä Elina.

5-vuotias Hilla on suomenpystykorvien SM-ottelun eli Haukku-ottelun voittaja viime syksyltä. Hillan perheeseen kuuluu ihmisjäsenten lisäksi kaksi kultaistanoutajaa ja kissoja.

Hillan elämästä bloggaa 18-vuotias omistaja Elina. Yhdessä he harrastavat koirakokeita ja -näyttelyitä. Omistajan mukaan Hillan lempipuuhaa on kanalintujen haukkuminen.

Kotimaisten rotujen blogissa julkaistaan uusia kirjoituksia kuukausittain. Tervetuloa seuraamaan blogia ja tutustumaan tarkemmin Hillaan ja Elinaan.

Lue blogia tästä

Tutustu Kennelliiton vuoden 2017 hankkeeseen ”kotimaiset rodut kansallisaarteinamme”

Kennelliitto on perustanut kotimaisten rotujen juhlavuoden kunniaksi blogin. Blogissa pääsee tutustumaan upeisiin kotimaisiin rotuihimme ja niiden edustajien elämään.

Blogin toisessa kirjoituksessa esitellään karjalankarhukoira Ramses, joka voitti viime syksynä karjalankarhukoirien SM-ottelun eli Hirvenhaukut.

Ramseksen elämä ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta koira osoitti sitkeytensä. Nyt siitä on kasvanut leppoisa kaikkien kaveri, joka on tarjonnut omistajilleen unohtumattomia hetkiä hirvimetsällä.

Lue lisää Ramseksesta ja tutustu blogiin

Kennelliiton ensimmäinen lukukoirakurssi järjestettiin 25.–26. helmikuuta aurinkoisessa säässä Mikkelissä, Kyyhkylän kartanossa. Viikonlopun aikana 20 koiraa sai lukukoiran työasun eli keltaisen lukukoirahuivin.

Koulutukseen osallistui sekä lukukoiratoiminnassa jo mukana olleita että uusia toimintaan mukaan haluavia ohjaajia koirineen. Viikonlopun aikana käytiin läpi teoriaosuus ja pidettiin soveltuvuuden arviointi uusille koirakoille.

Kennelliiton kouluttamat lukukoirat tunnistaa keltaisesta huivista. Viikonlopun aikana yhteensä 20 koiraa ansaitsi itselleen lukukoirahuivin.

Mitä lukukoiratoiminta on?

Lukukoiratoiminta on osa lukemisen edistämistä ja lukutaidon tukemista. Lukukoiran tehtävänä on kuunnella lukijaa ja olla läsnä. Lukukoira rentouttaa lukijaa eikä se välitä virheistä. Koiralle lukeminen on osa lukemaan innostamista, mikä puolestaan on eräs kirjastojen ydintehtävistä.

Mikkelin Kaupunginkirjasto käynnisti vuonna 2015 Kansalliset suositukset lukukoiratoimintaan kirjastoissa -hankkeen, jolla pyritään helpottamaan lukukoiratoiminnan aloittamista sekä selkeyttämään ja yhtenäistämään toimintaa. Hankkeessa valmisteltiin laatusuositus lukukoiratoiminnalle, joka myös auttaa toiminnan aloittamisessa niissä kirjastoissa, joissa lukukoiratoimintaa ei vielä ole.

Kennelliitto on mukana hankkeessa ja vastaa koirien arvioinnista ja ohjaajien kouluttamisesta. Ensimmäiset lukukoirakoulutukset järjestetään vuonna 2017 eri puolilla Suomea. Kaikille toimintaan mukaan tuleville järjestetään sama perustason koulutus.

Kennelliitto järjestää seuraavan lukukoirakoulutuksen huhtikuun aikana. Asiasta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto ry
Sanna Pirinen
sanna.pirinenkennelliitto.fi
(09) 8873 0204

Ensimmäiset lukukoirahuivit annettiin lauantaina 9 lukukoiranohjaajalle. Yhteensä huiveja jaettiin viikonlopun aikana 20.

Aikaisemmin kotimaisten rotujen blogissa esitelty Laku on innokas jälkikoira. Suomenlapinkoiria näkee harvemmin jälkitreeneissä, mutta Laku on ottanut lajin omakseen ja onkin suomenlapinkoirien ensimmäinen jälkivalio.

Lue Lakun harrastuksesta lisää blogista.

Aikaisemmin blogissa on julkaistu suomenpystykorva Hillasta ja karjalankarhukoira Ramseksesta kertovat kirjoitukset.

Blogin tarkoituksena on kertoa tarkemmin kotimaisten rotujen edustajien elämästä kotioloissa ja harrastusten parissa sekä niiden monipuolisista ominaisuuksista.

Tutustu blogiin tästä

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään maanantaina 24. huhtikuuta. Tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana ovat kansallisaarteemme, viisi kotimaista koirarotua: suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Rotuja tehdään tunnetuiksi useissa koiranpäivän tapahtumissa eri puolella Suomea.

Vaalan Seudun kennelkerho ry järjestää jo 23. huhtikuuta koiranpäivän hengessä tapahtuman Vaalan urheilutalolla. Tapahtuma alkaa klo 12, jolloin järjestetään kotimaisten rotujen esittely. Lisäksi ohjelmassa on esimerkiksi lelukoira- ja lapsi ja koira -kilpailut. Paikalla voi tutustua myös virkakoiraan. Lue lisää täältä.

Koiranpäivää vietetään Kuopiossa maanantaina 24. päivä Kuopio-Hallin kentällä klo 17 alkaen. Ohjelmassa on esimerkiksi leikkimielinen koiranäyttely eli match show sekä kotimaisten rotujen esittely. Tapahtumassa valitaan vuoden pohjoissavolainen koira ja paikalla rapsuteltavina ovat Kuopion kaverikoirat. Lue lisää tapahtumasta kennelpiirin sivuilta.

Myös Sastamalassa tapahtuu koiranpäivänä. Paikallisessa Mustissa ja Mirrissä järjestetään lelukoirakilpailu lapsille klo 17. Lue lisätietoja täältä.

Kemin Seura- ja Palveluskoirakerho ry järjestää Kemin Vanhalla Kauppatorilla koiranpäivän match show’n sekä lapsi ja koira -kilpailun. Ilmoittautuminen alkaa klo 17 ja kehät klo 18. Tapahtuman tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. Katso lisätietoja.

Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää koiranpäivän kulkueen maanantaina 24. päivä klo 18 alkaen. Kulkueeseen toivotaan mukaan myös kotimaisten rotujen edustajia, joille varataan paikka kulkueen etuosasta. Lue lisätietoja ja katso kulkueen reitti.

Länsirajan Kennelkerho ry järjestää 29. huhtikuuta perhepäivän Pellossa. Ohjelmassa on lelukoira match show, piirustuskilpailu ja mielenkiintoisia harrastuslajien näytöksiä. Juhlavuoden ja koiranpäivän kunniaksi tapahtumassa ovat esillä myös kotimaiset koirarodut. Lue lisää tapahtumasta.

Kotimaisiin rotuihin pääsee tutustumaan erilaisissa tapahtumissa myös pitkin vuotta Kennelliiton Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme -hankkeen myötä.

Tutustu Koiranpäivän Facebook-sivuun

Koiranpäivää vietetään vuosittain 24.4. Tänä vuonna teemana on ”Hyvää elämää koiran kanssa – Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme”. Kennelliiton tavoitteena on tehdä Koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan. Lue lisää Koiranpäivästä täältä.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto
Marianna Laitinen
viestintäasiantuntija
(09) 8873 0293
viestintakennelliitto.fi

Suuret suomalaiset eläinjärjestöt ja eläinalan asiantuntijat eivät hyväksy koirien kouluttamista pakottamalla ja rankaisemalla. Eläimen kohtuuton kurittaminen ja kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty.

Suomen Kennelliitto, HESY Helsingin eläinsuojeluyhdistys, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia ja Suomen Kissaliitto varoittavat rankaisuun perustuvien koulutustapojen ja -välineiden vahingollisista vaikutuksista koiran hyvinvoinnille. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, koira voi ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Tämä vahvistaa pelkoja ja aiheuttaa stressiä.

– Hätä ja stressi ovat vakavia hyvinvointiongelmia. Koiran väkivaltainen kohtelu voi aiheuttaa koiralle fyysistä kipua sekä tarpeetonta pelkoa, mikä rikkoo eläinsuojelulakia eikä ole missään nimessä hyväksyttävää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. 

Pakottamiseen perustuvien koulutusmetodien perustavanlaatuisin virhe on se, että koulutuksessa keskitytään pelkästään koiran ongelmakäytökseen eli oireisiin pureutumatta lainkaan niiden syihin. Tämä ei ratkaise ongelmaa. Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan Sanni Sompin mukaan fyysiseen rankaisemiseen perustuvat koulutusmenetelmät voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

– Näin käy etenkin, jos rangaistukset ovat toistuvia ja vaikeasti ennakoitavia. Pelko hidastaa ja vaikeuttaa oppimista. Kovakätisesti koulutetun koiran selviytyminen monimutkaisista tehtävistä heikkenee ja itsevarmuus rapisee. Pahimmillaan koira voi muuttua arvaamattomaksi ja vaaralliseksi ympäristölleen tai alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta, jota voi verrata masennuksen kaltaiseen tilaan, hän sanoo.

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

Kovakouraiset koulutustavat ovat tarpeettomia, sillä koiraa voidaan opettaa koiraystävällisemmin ja jopa tehokkaammin menetelmin, jotka parantavat samalla koiran ja ihmisen suhdetta. Näissä menetelmissä keskitytään koiran onnistumisten palkitsemiseen, eivätkä ne vaaranna eläimen ja sen omistajan suhdetta tai hyvinvointia eivätkä uhkaa ulkopuolisten turvallisuutta.

– Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Koiraa siis palkitaan siitä, että se tekee jotain, mitä sen toivotaankin tekevän. Koira alkaa siten valita käyttäytymismalleja, jotka ovat sille kannattavia. Kun koiraa koulutetaan ilon ja positiivisuuden kautta, siitä hyötyvät sekä koira että omistaja. Yhteiset koulutushetket koiran kanssa tarjoavat parhaimmillaan hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita myös ihmiselle, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koirien kovakätiseen kouluttamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä esimerkiksi siten, että eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia edistäviin käytäntöihin. Eläintenkouluttajilla pitäisi olla täten laissa määrätty pätevyys toimeensa.

– Tällä hetkellä ammattialaa ei säädellä mitenkään ja koirakoulut käyttävät koulutuksessa hyvin vaihtelevia metodeja. Siksi koiran kouluttamiseen kannattaa hakea apua koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli. 

Virkakoiria on perinteisesti koulutettu kovin ottein. Viime vuosina asenteet ja koulutusmallit ovat kuitenkin muuttuneet. Esimerkiksi Suomen poliisin ja Rajavartiolaitoksen koirien koulutuksessa on otettu käyttöön positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja.

– Useat virkakoirien kouluttajat näyttävät jo hyvää esimerkkiä siitä, miten koirista voidaan kouluttaa luotettavasti toimivia työkoiria ilman pakotteita ja rankaisuja. Siksi eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä tulisi selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.

Kissan kurittaminen kostautuu aina

Kissan koulutuksessa lähtökohtina ovat positiivisuus ja palkitseminen. Sallittuun ja hyvään käytökseen rohkaiseminen on tehokkain tapa kouluttaa kissaa, kunhan muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä.

– Kissalla on oma tapa oppia ja sitä on kunnioitettava. Johdonmukainen palkitseminen on tärkeää, kun kissan halutaan toimivan halutulla tavalla. Kissalle mieluinen palkkio voi olla silitys, herkkupala tai kannustava puhe. Äänenpainoilla on suuri merkitys. Kissat eivät ymmärrä rankaisemista, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kissaa ei saa kurittaa ruumiillisesti. Kun lyöt kissaa, menetät sen luottamuksen iäksi. Ruumiillinen kuritus kostautuu omistajalle aina. Kissa saattaa alkaa raapia huonekaluja, tehdä tarpeensa vääriin paikkoihin tai jopa käydä omistajaan kiinni. Pitkässä juoksussa tästä saattaa aiheutua kissalle stressitila ja sen yleiskunto heikkenee. Jokaista eläintä tulee kouluttaa positiivisuudella ja sen lajiominaiset piirteet huomioon ottaen kohti onnistumisia, Suomen Kissaliiton varapuheenjohtaja Satu Hämäläinen summaa.

Animalia, HESY, Suomen Kissaliitto, Suomen Kennelliitto ja SEY haluavat Kivuton koulutus -kampanjallaan muistuttaa kansalaisia ja viranomaisia siitä, että eläimen kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty ja kannustavat koulutuskeinot tuottavat parempia tuloksia. Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkija Sanni Somppi, Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen ja Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti Pauliina Laurila.

Tutustu kampanjaan

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto
Harri Lehkonen, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
p. 050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Animalia
Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija
p. 050 543 9601laura.uotilaanimalia.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja
p. 040 547 7770, hannele.luukkainenclarinet.fi

SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto
Kati Pulli, toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740, kati.pullisey.fi

Suomen Kissaliitto
Satu Hämäläinen, varapuheenjohtaja
p. 040 570 2707, satu.hamalainenkissaliitto.fi,

Sanni Somppi, tutkija, Helsingin yliopisto
p. 050 312 1019, sanni.somppihelsinki.fi

Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koira tuo iloa, elämyksiä ja läheisyyttä ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa. Ympäri Suomen toiminnassa on jo mukana noin 1 600 koiraa, jotka vierailevat aktiivisesti erilaisissa laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja tapahtumissa. Tänä viikonloppuna 20.5. Helsingissä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa järjestetään palkitsemistilaisuus, jossa palkitaan ennätykselliset 32 kaverikoiraa tekemästään arvokkaasta työstä.

Kennelliitto palkitsee useamman kerran vuodessa työssään ansioituneita kaverikoiria. Ansiomitali voidaan antaa koiralle, joka on ollut mukana toiminnassa yli vuoden ja tekee aktiivisesti työtään.

Viikonloppuna palkitaan koiria Espoon, Vantaan, Sipoon, Länsi-Helsingin ja Itä-Helsingin alueilta. Kaverikoiratoiminnassa nähdään mukana kaiken rotuisia koiria. Myös viikonloppuna palkittavien koirien joukossa on niin isoja kuin pieniäkin kaverikoiria.

Kennelliitto on kouluttanut kaverikoiria jo vuodesta 2001 ja toiminta kasvattaa yhä suosiotaan. Vuosittain koulutetaan yli sata uutta kaverikoiraa. Kaverikoirat tunnistaa niiden työasusta eli oranssista kaverikoirahuivista.

Viikonlopun palkitsemistilaisuus järjestetään kansainvälisen koiranäyttelyn yhteydessä Helsingin Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa 20.5. klo 10 kehässä numero 17.

Lisätietoa loppuvuoden muista kaverikoirien palkitsemistilaisuuksista löydät täältä.

Lisätietoja
Kaverikoirista yleisesti
Suomen Kennelliitto
Liisa Suoninen, viestintäpäällikkö
liisa.suoninenkennelliitto.fi
050 320 3897

Helsingin tilaisuudesta
Helsingin Seudun Kennelpiiri
Päivi Uurtola-Kahri, kaverikoiravastaava
paiviaquacrest.net
044 0508 610

Kennelliiton kaverikoiran tunnistaa oranssista huivista. Kuva Heimo Asikainen

Suomen Kennelliitto nostaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi esille viisi kotimaista koirarotua. Englantilainen Angela Cavill on kirjoittanut nyt suomeksi julkaistun kirjan suomenpystykorvasta. Kirja julkistetaan Suomen Kennelliiton valtuustoseminaarissa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa 27. toukokuuta 2017.

Angela Cavill hankki ensimmäisen suomenpystykorvansa 1960-luvulla. Angela rakastui samalla myös Suomeen, ja hän vierailee maassamme säännöllisesti. Hän on opetellut suomen kielen ja saanut laajan ystävien verkoston.

– Nämä ystävyyssuhteet ovat johtaneet moniin upeisiin kokemuksiin suomenpystykorvan kanssa maailman kauneimmassa luonnossa. Suomen kansalliskoira on sidoksissa Suomen ja sen kansalaisten historiaan ja kulttuuriin. Kirjani ei olisi ollut mahdollinen ilman näitä kokemuksia ja ystäviä, jotka kunnioittavat historiaa ja vanhoja suomalaisia tapoja, Cavill toteaa.

Suomenpystykorvat ovat lumonneet englantilaisen Angela Cavillin. Kuvassa Angela Cavillin koira on saavuttanut 1. palkinnon suomenpystykorvien Koppelohaukkujen voittajaluokassa.

– Angela Cavill on kaikkialla suomenpystykorvan erinomainen, luotettava tuki ja turva. Hän omaa rotua kohtaan aitoa rakkautta ja todellista uskollista ystävyyttä. Me kaikki saamme nauttia hänen rakkaudestaan rotua kohtaan nyt myös tämän asiantuntemuksella laaditun kirjan muodossa, iloitsee Suomen Pystykorvajärjestön pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniajäsen Antti Aarnio. 

Kansallisaarteemme suomenpystykorva on koko maailmaakin ajatellen harvinaisuus, joka on polveutunut ilman risteytyksiä suoraan luonnonkannasta.

– Ihmisen ja tämän koiran yhteisellä elämänkaarella on muotoutunut erikoinen elämänmuoto, yhteinen kamppailu elämän ja elinolojen säilyttämiseksi. Tässä ihmisen ja koiran välisessä pitkässä, osin tuntemattomassa menneisyydessä muotoutuneessa yhteistyössä symbioosiksi kehittynyt elämänmuoto on ehdolla myös Unescon aineettomaan kulttuuriperinnön luetteloon, kertoo Aarnio.

Lisätiedot:

Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen
Suomen Kennelliitto
liisa.suoninenkennelliitto.fi
puh. 050 320 3897

Antti Aarnio
antti.aarnionetikka.fi
puh. 050 338 9437
 

Matkustaessa ja koiran kanssa lenkkeillessä on huomioitava koiran hyvinvointi sekä monet kesään liittyvät vaarat kuten esimerkiksi lämpöhalvaus, kyynpuremat, ampiaisen pistot ja myrkyllinen sinilevä.

Koiran kanssa kesälaitumille lähdettäessä kannattaa muistaa monta asiaa, valmistauduthan lomaan tai matkaan siis huolella. Varaa mukaan riittävästi juomavettä, tarvittavat lääkkeet ja huolehdi koiran turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä sille tarkoitetun ruuan säilyvyydestä matkoilla.

Koiran uittaminen on kesällä mukavaa ajanvietettä, sillä monet koirat rakastavat uimista ja vesileikkejä. Muistathan kuitenkin, että Suomen järjestyslaki kieltää koirien viemisen yleisille uimarannoille. Monista kunnista löytyy juuri koirien uittamiseen tarkoitettuja rantoja.  

Älä uita koiraa jos havaitset sinilevää

Jo keskikesällä eri vesistöissä voi esiintyä myrkyllistä sinilevää. Levä näkyy vedessä yleensä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina tai rantaan ajautuneina värjäytyminä. Samanlaiselta näyttävää siitepölyä on vedessä keväällä ja alkukesästä, sinilevä puolestaan runsastuu vesien lämmetessä.

Jos havaitset sinilevää, älä anna koiran juoda tai uida vedessä. Jos koira kuitenkin karkaa veteen, sen turkki on pestävä ja huuhdeltava huolellisesti, jottei koiran iho pääse ärtymään. Sinilevälle altistunut koira saa yleensä rajuja oireita, joita ovat oksentelu, ripulointi, lihaskouristukset, koordinaatiokyvyn heikkeneminen ja voimakas vapina. Jos koira juo sinilevän myrkyttämää vettä, on seurauksena pahimmillaan koiran kuolema. Koiran alkaessa oireilla, se on vietävä eläinlääkäriin.

Koira mukaan automatkalle

Koiran kanssa matkustettaessa on aina varmistettava, ettei koiralle tule ajon aikana liian kuuma. Autossa koiralle on hyvä varata paikka, jossa se ei joudu olemaan suorassa auringonpaisteessa. Pitkillä automatkoilla tulee huolehtia koiran veden saannista ja riittävistä jaloittelutauoista.

On myös huolehdittava ettei koira pääse häiritsemään kuljettajaa ajon aikana. Lemmikki ei myöskään saa päästä tavaratilasta matkustamon puolelle eikä karkaamaan ulos ovia tai ikkunoita avattaessa. Lue Liikenneturvan ohjeita lemmikin kuljettamisesta.

Lemmikeillä tulee olla säädetyt rokotukset ja lääkitykset voimassa aina, kun ne matkustavat EU:n alueella.

Lämpöhalvaus uhkaa koiraa kesäkuumalla

Älä jätä koiraa koskaan kuumaan autoon, sillä auton sisälämpötila kohoaa lämpimillä säillä varjossakin vaarallisen korkeaksi. Koiran jättäminen kuumaan autoon on eläinsuojelurikos eivätkä ikkunoiden auki jättäminen tai varjoinen paikka estä auton sisäilman kuumentumista. Kuumaan autoon jätettyä koiraa uhkaa lämpöhalvaus.

Lämpöhalvaus voi helteillä uhata myös rankasti treenaavaa tai lenkkeilevää koiraa. Jos ranta on lähellä, koiraa voi helpottaa vedessä kahlaamisen tuoma viilennys. Lämpöhalvauksessa koiran ruumiinlämpö nousee vaarallisen korkeaksi. Sen oireita ovat läähätys, apaattisuus, levottomuus, horjahtelu, kuolaaminen, kirkkaanpunaiset limakalvot, oksentelu ja ripuli. Jos koira menee shokkiin ja tajuttomaksi, on tila hengenvaarallinen.

Lämpöhalvauksen saanutta koiraa voi viilentää valelemalla sitä haalealla vedellä. Älä kuitenkaan käytä jäähdyttämiseen jääkylmää vettä, sillä se lisää rasitusta ja voi laskea ruumiinlämmön liian alhaiseksi. Juota koiralle vettä pieniä määriä kerrallaan. Kun koira virkoaa, se on vietävä eläinlääkäriin tarkkailtavaksi.

Toimi näin, jos kyy puree tai ampiainen pistää

Kyynpurema voi olla koiralle hengenvaarallinen. Sen oireita ovat koiran voimaton käyttäytyminen, purema-alueen voimakas turpoaminen ja kovat kivut. Mikäli koiraa on purrut kyy tai näin epäillään tapahtuneen, pitää koira viedä välittömästi eläinlääkäriin.

Jos kyy on purrut koiraa, tulee puremakohta pitää mahdollisimman liikkumattomana, jotta myrkky ei pääse leviämään. Tällöin koiran voi esimerkiksi kantaa metsästä autolle, jos se on koiran koon puolesta mahdollista. Kyytablettien antamista koiralle ei kuitenkaan suositella.

Myös ampiaisen pisto voi olla koiralle vaarallinen ja vaarana pään alueen pistoksissa ovat erityisesti turvotuksen aiheuttamat hengitysvaikeudet tai allerginen reaktio. Jos epäilet ampiaisen pistäneen koiraa, ole pikaisesti yhteydessä eläinlääkäriin.

Huolehdithan koirallesi myös sopivan punkkikarkotteen koko kesän ajaksi, sillä punkit voivat aiheuttaa vaarallisia tauteja kuten borrelioosia. Säännöllinen punkkisyyni on joka tapauksessa hyvä muistaa, jotta punkkien sekä koiriin että ihmisiin levittämien tautien riskiä voidaan vähentää. Lisätietoa: www.punkki.fi

Grilliruuat eivät sovi koiralle

Monet ihmisten herkuista eivät sovi koiralle, esimerkiksi suolaiset, mausteiset ja rasvaiset grilliruuat. Myös maissintähkät ovat vaarallisia, sillä ne saattavat tukkia koiran suoliston. Maissintähkän tavoin nieltynä vaarallisia ovat myös pienet ja terävät luut, joita on esimerkiksi possussa ja kanassa. Älä jätä ruokia vartioimatta koiran ulottuville. Koiralle kannattaa kesäpäivän viettoon varata omat eväät.

Lisätietoja:
Liisa Suoninen
Kennelliiton viestintäpäällikkö
liisa.suoninenkennelliitto.fi
puh. 050 320 3897

Koiran uittaminen on kesällä mukavaa ajanvietettä, sillä monet koirat rakastavat uimista ja vesileikkejä. Muistathan kuitenkin, että Suomen järjestyslaki kieltää koirien viemisen yleisille uimarannoille. Monista kunnista löytyy juuri koirien uittamiseen tarkoitettuja rantoja. Kuva, Jukka Pätynen.

Tiedotetta täsmennetty 22.6. klo 10.40. Kohta: "Punkkirokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta, mutta ei borrelioosilta, joten on hyvä muistaa säännöllinen punkkisyyni, joka vähentää borrelioosiriskiä." muutettu muotoon: "Säännöllinen punkkisyyni on joka tapauksessa hyvä muistaa, jotta punkkien sekä koiriin että ihmisiin levittämien tautien riskiä voidaan vähentää.”

Pohjoismainen Kennelunioni (PKU) on hyväksynyt kolme uutta rotua. Hyväksytyt rodut ovat epagneul de saint-usuge, treeing walker coonhound sekä miniature american shepherd. Rotujen suomenkieliset nimet tarkentuvat myöhemmin.

Rotujen rekisteröinti kaikissa Pohjoismaissa aloitetaan heti, kun valmiudet rekisteröinneille saadaan maakohtaisesti valmiiksi.

Kaikki kolme rotua saavat Pohjoismaissa osallistumisoikeuden näyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin 1.1.2018 alkaen. Agility- ja muihin vastaaviin kilpailuihin nämä rodut saavat osallistumisoikeuden heti.

Kennelliitto tulee kouluttamaan ulkomuototuomareita uusien hyväksyttyjen rotujen osalta.

Miniature american shepherd näyttelyssä Ranskassa. Kuva, Paula Heikkinen-Lehkonen.

Evidensia Eläinlääkäripalvelut ja Suomen Kennelliitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen Koiramessujen 2017 eläinlääkäripalveluista.

Sopimuksen myötä Evidensia vastaa joulukuisen messu- ja näyttelytapahtuman eläinlääkäripalveluista. Evidensialla on myös oma osasto Koiramessuilla.

- Olemme iloisia voidessamme jatkaa hyvää yhteistyötä, sanoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen. Koiramessut on iso tapahtuma, jossa on tärkeää huolehtia mahdollisimman hyvin eläinten hyvinvoinnista. Yhteistyö Evidensian kanssa on toiminut tapahtumassa erinomaisesti.

- Meille on kunnia-asia, että Suomen Kennelliitto valitsi Evidensian kumppanikseen ja näyttelyiden viralliseksi eläinlääkäriksi jo neljättä kertaa peräkkäin. Haluamme joulukuun näyttelyissä tarjota koirille parasta mahdollista hoitoa – kuten teemme päivittäin Evidensia-eläinlääkäriasemillamme ympäri Suomen. Lämpimästi tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme messuosastollemme!, toivottaa Evidensia Eläinlääkäripalveluiden markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
Markku Mähönen, toiminnanjohtaja
markku.mahonenkennelliitto.fi
puh. 09 887 300

Yhteistyö on voimaa. Kuvassa vasemmalta Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen, Evidensian markkinointi- ja viestintäjohtaja Kaisa Barkman sekä Kennelliiton osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi.