Quantcast
Channel: Uutisia ja ajankohtaista
Viewing all 75 articles
Browse latest View live

Kennelliitto palkitsee 18 sankarikoiraa ihmishenkien pelastamisesta

$
0
0

Kennelliitto myöntää vuonna 2017 Sankarikoiran arvon 18 koiralle. Lisäksi 21 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Kennelliitto palkitsee Sankarikoirat Koiramessut-tapahtumassa sunnuntaina 10. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä. Sankarikoirat palkitsevat Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen ja Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen.

Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna saksanpaimenkoira Riesa, novascotiannoutaja Sissi, monirotuinen Tico, karjalankarhukoira Aaba, leonberginkoira Manta, labradorinnoutaja Otto, belgianpaimenkoira Kössi, novascotiannoutaja Säde, jämtlanninpystykorva Kuuno, tiibetinspanieli Nuppu, welsh corgi cardigan Myly, Papillon Juuso, barbet (barbetin ja pont-audemerinspanielin roturisteytys) Valka, yorkshirenterrieri Yaya, newfoundlandinkoira Swabby, norfolkinterrieri Weikko, kooikerhondje Masi ja cairnterrieri Tyyne.

Kunniamaininnalla palkitaan rottweiler Roope, rottweiler Romu, havannankoira Wili, siperianhusky Rhaegal, valkoinenpaimenkoira Roope, leonberginkoira Fanto, saksanpystykorva mittelspitz Piki, saksanpaimenkoira Siiri, brasilianterrieri Amigo, suursnautseri Cara, dalmatiankoira Pipsa, valkoinenpaimenkoira Tara, englanninkääppiöterrieri Batman, prahanrottakoira Risto, rottweiler Inka, kääpiövillakoira Touho, jakutianlaika (ei Suomessa tunnustettu omaksi rodukseen) Luca, rottweiler Elli, suomenlapinkoira Aida, espanjanvesikoira Juju ja parsonrussellinterrieri Ada.

- Te ootte sankarikoiria melkein jokainen… Näin voisi sanoa melkein kaikista koirista, jotka tuovat perheenjäseninä iloa ja toveruutta niin nuorille kuin vanhoille ihmisillekin. Sankarikoiranimityksellä Kennelliitto haluaa nostaa esiin muutamia esimerkillisiä koiria, jotka ovat kunnostautuneet merkittävällä tavalla ihmisen suojelemiseksi ja auttamiseksi, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka löysivät apua tarvitsevan ihmisen. Koirat myös pelastivat ihmishenkiä varoittamalla sairaskohtauksista ja hengenvaarallisista tilanteista kuten tulipalosta tai häkämyrkytyksestä. Ne myös itsensä uhraten puolustivat ihmisiä mm. käärmeeltä ja hirveltä sekä auttoivat pelastamaan ihmisiä hukkumiselta.

Koirat pelastivat hengenvaarallisista tilanteista

Novascotiannoutaja Säde pelasti omistajansa hukkumiselta. Huhtikuussa 2016 Säde ja sen omistaja olivat lenkillä. Säde näki kauempana sorsia ja lähti niiden perään. Maa oli mutainen ja omistaja liukastui. Säde pääsi irti ja lähti juoksemaan jäälle sorsien perään. Jää ei näyttänyt niin heikolta, kuin mitä se todellisuudessa oli. Omistaja kutsui Sädettä takaisin, mutta tuloksetta. Jää petti Säteen alta ja se tippui jäihin. Omistaja juoksi jäälle koiransa perään ja onnistui nostamaan Säteen jäistä, mutta välittömästi sen jälkeen jää petti hänen altaan. Hän oli lantiota myöden vedessä ja yritti rämpiä hyytävästä vedestä pois, mutta ei uskonut pääsevänsä omin neuvoin jäistä ylös. Säde tarttui takin hihaan ja alkoi vetää omistajaansa vedestä samalla peruuttaen. Hitaasti, mutta varmasti se onnistui vetämään omistajansa pois vedestä ja he ryömivät yhdessä takaisin rannalle. Omistajansa juuri pelastanut Säde ei irrottanut hihasta, ennen kuin he olivat rannalla.

Barbetnarttu Valka osoitti viimeisenä tekonaan uskollisuutensa ja rohkeutensa. Valka kulki heinäkuussa omistajansa kanssa metsälenkillä, kun he melkein törmäsivät vajaan kymmenen metrin päässä olleeseen hirveen. Tuulisella ilmalla kumpikaan osapuoli ei huomannut toista ajoissa. Toisin kuin yleensä, hirvi lähti tulemaan heitä kohti uhkaavasti, pää alhaalla. Omistaja yritti perääntyä hirven tieltä, mutta astuessaan taaksepäin hän kaatui. Samassa Valka lähti hirveä kohti repäisten talutushihnan omistajansa kädestä. Valka pysäytti hirven asettumalla sen eteen hurjasti haukkuen, mutta hirvi potkaisi Valkaa kohtalokkaasti. Hirvi kuitenkin pelästyi niin paljon, että lähti toiseen suuntaan. Valitettavasti mitään ei ollut enää tehtävissä Valkan auttamiseksi, mutta toiminnallaan se pelasti omistajansa hengen.

Yorkshirenterrieri Yaya kuoli puolustaessaan perhettään käärmeeltä. Yayan omistaja oli taputtelemassa hiekkakakkuja oman sekä naapurin lapsen kanssa, kun hän havahtui yllättäen sihinään. Hän alkoi tutkia viereistä lelulaatikkoa ja löysi käärmeen. Samalla jo mummon ikään ehtinyt Yaya hyökkäsi, ottaen käärmeen osumat itseensä. Yaya kuljetettiin välittömästi päivystävälle eläinklinikalle, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Yaya pelasti rohkeudellaan omistajansa ja perheen pienen lapsen, jotka molemmat olivat iskuetäisyydellä.

Koirat pelastivat tulipalolta ja häkämyrkytykseltä

Karjalankarhukoira Aaba pelasti omistajansa tulipalolta. Aaba lomaili omistajineen syksyllä 2016 Posiolla. Omistajat yöpyivät isossa talviasuttavassa kodassa, ja Aaba oli pihalla juoksunarussa kiinni. Aamuyöllä se alkoi ulista ja haukkua hätääntyneenä herättäen isäntänsä. Isäntä ihmetteli epänormaalia ulvomista ja meni katsomaan, mikä hätä koiralla oli. Ulkona hän huomasi, että kodan huippu oli tulessa. Hän meni heti herättämään emännän ja he lähtivät saman tien ulos palavasta rakennuksesta. Palokunnan saapuessa paikalle, ei kota ollut enää pelastettavissa, mutta ihmishenget säilyivät Aaban ansiosta.

Leonberginkoira Manta huomasi tulipalon. Helmikuussa 2017 Mantan omistajat heräsivät yöllä koiran omituiseen käytökseen. 3-vuotias Manta tuli makuuhuoneen ovelle ja alkoi voimakkaasti raapia huoneen edessä olevaa koiraporttia samalla haukkuen ja vinkuen isoon ääneen. Koira ei lopettanut vaan vaati isäntäväkeä nousemaan. Takkahuoneessa oli syttynyt tulipalo. Mantan neuvokkuus pelasti isäntäväen tuhoisammalta onnettomuudelta.

Newfoundlandinkoira Swabby pelasti isäntäväkensä häkämyrkytykseltä. Swabbyn isäntäväki veneilee paljon kahden koiransa kanssa. Kuumana kesäpäivänä he lähtivät veneelleen Marylandissa, Yhdysvalloissa. Ajelun jälkeen koirat olivat emäntänsä kanssa alahytissä nauttien hytin viileästä ilmastoinnista ja ottivat torkut. Isäntä alkoi katsoa televisiota. Hän oli nukahtamaisillaan, kun nuorempi koira, tuolloin vasta 11kk vanha Swabby tuli ylös ja päästi itkunomaisen valituksen. Tämän jälkeen Swabby lyhistyi isäntänsä jalkoihin. Hän riensi huutamaan vaimoaan apuun alahytistä havaitakseen tämän makaavan lattialla. Mies raahasi vaimonsa ja koiransa ulos. Toinen koira pääsi vielä omin jaloin ulos, kun sitä kutsuttiin. Veneeseen oli päässyt vuotamaan hiilimonoksidia. Vaikka isäntä oli yläkannella, jossa hiilimonoksidia oli vähiten, oli se silti alkanut jo vaikuttamaan häneenkin. Swabbyn ansiosta isäntä pystyi kutsumaan ajoissa ambulanssin. Pariskunnalla todettiin häkämyrkytys. Myös koirat pääsivät ajoissa hoitoon ja ne selvisivät tapahtuneesta.

Cairnterrieri Tyyne huomasi tulipalon. Tyynen emäntä sairastaa uniapneaa, ja kun hän lakkaa hengittämästä, Tyyne koskettaa hänen kasvojaan tassulla ja herättää hänet. Tammikuussa 2017 Tyyne herätti perheen isännän kiivaasti kättä raapimalla. Isäntä nousi ylös ja kuvitteli, että Tyyne haluaa mennä ulos tarpeilleen, mutta huomasi sitten, että eteisessä oli tulipalo. Liekit löivät ikkunan yläreunaan ja lattialla paloi lehtikasa, matto ja seinä. He saivat tulipalon viime tingassa sammutettua vedellä ja heittämällä lapiolla palavia tavaroita ulos ovesta lumihankeen. Tyynen ansiosta pariskunta selvisi ja koti säästyi pahemmilta vaurioilta. Mikäli aikaa olisi ehtinyt kulua enemmän, koti olisi mahdollisesti palanut kokonaan eikä pariskunta olisi päässyt ulos talosta muuten, kuin rikkomalla ikkunan ja hyppäämällä siitä ulos. Tulipalo oli saanut alkunsa, kun ikkunalla oli lasikipossa kynttilä palamassa. Lasikippo oli haljennut ja kynttilä oli pudonnut lattialle.

Koirat reagoivat hengenvaarallisiin oireisiin

Belgianpaimenkoira Kössi hankki omistajalleen apua. Kössin omistaja sai epilepsiakohtauksen ollessaan koiransa kanssa lenkillä helmikuussa. He olivat syrjäisessä paikassa, eivätkä ihmiset nähneet tilannetta. Kössi päätti kuitenkin toimia ja hälytti haukkumalla paikalle ohikulkeneen miehen. Koiranomistaja arvioi, että pahimmassa tapauksessa hän olisi saattanut tukehtua tai kuolla kohtaukseen ilman Kössiä.

Tiibetinspanieli Nuppu reagoi sairaskohtaukseen. Nupun omistajan puoliso sairastaa 1. tyypin diabetesta ja eräänä kesäyönä hän heräsi erittäin matalan verensokerin tuntemuksiin. Hän nousi sängystä ja lähti keittiöön syömään verensokerin nostamiseksi. Verensokeri oli kuitenkin jo niin alhaalla, että hän menetti tajuntansa olohuoneen sohvalle. Nuppu huomasi tilanteen ja lähti herättämään omistajaansa. Omistaja heräsi Nupun haukkkumiseen ja löysi puolisonsa olohuoneen sohvalta tiedottomana. Omistaja soitti välittömästi ambulanssin. Ensiavun antamisen jälkeen ambulanssihenkilökunta totesi Nupun hyvin todennäköisesti pelastaneen hänen henkensä.

Papillon Juuso havaitsi omistajansa alhaisen verensokerin. Juuson omistaja on sairastanut kohta 24 vuotta vaikeahoitoista 1. tyypin diabetesta. Marraskuisena yönä vuonna 2012 Juuso herätti omistajansa haukkumalla ja tökkimällä häntä. Se ei lopettanut millään ennen kuin omistaja heräsi. Verensokeriarvon mittaus osoitti, että arvot olivat todella alhaiset. Hän ei olisi millään pysynyt hereillä, mutta Juuson sinnikkään toiminnan ansiosta omistaja virkosi juomaan pillimehun ja sai verensokerit nousemaan.

Kooikerhondje Masi auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa.  Masin omistaja sai aivoinfarktin eräänä yönä. Hän oli yksin kotona miehensä ollessa työmatkalla. Keskellä yötä omistaja tipahti makuuhuoneen lattialle kykenemättä liikkumaan. Hänen kanssaan huoneessa oli vain perheen toinen koira Masi. Oli yö ja hän tunsi itsensä hyvin väsyneeksi, ajatus ei kulkenut kirkkaasti, eikä hän tiedostanut tilanteen vakavuutta. Hän tunsi vastustamatonta halua jäädä nukkumaan makuuhuoneen lattialle ja kokeilla liikkumista uudelleen aamulla. Hän ehti hädin tuskin sulkea silmänsä, kun Masi pomppasi pediltään ja ryntäsi omistajansa luokse. Masi raapi, vinkui ja tökki häntä kuonolla. Koiran reaktiosta omistaja sai voimia pysytellä hereillä ja kieriä puhelimen luo. Hän sai kiinni laturin johdosta oikealla kädellään, joka ei ollut täysin halvaantunut ja veti puhelimen lattialle soittaakseen apua. Masin vaistot ja sinnikkyys pelastivat hänet.

Koirat löysivät eksyneitä tai apua tarvitsevia

Saksanpaimenkoira Riesa löysi eksyneen. Riesa on koulutettu pelastuskoira. Riesa sai omistajineen hälytyksen etsintään eräänä yönä vuonna 2016. He olivat ensimmäinen koirakko etsittävällä alueella ja heille määrättiin melko suuri metsäalue etsittäväksi. Noin tunnin etsinnän jälkeen Riesa sai ilmavainun etsittävästä, joka löytyi tajuttomana ja pahasti kylmettyneenä kalliolta makaamasta.

Novascotiannoutaja Sissi löysi miehen ojasta. Marraskuisena iltana 2016 Sissi oli tavanomaisella iltalenkillä. Oli pakkas-ilta ja satoi lunta. Ulkoiluttaja ihmetteli, miksi Sissi alkoi vinkua ja kiskoa ojaan päin. Kun hän meni katsomaa, hän huomasi ojaan tuupertuneen miehen. Mies oli jo osittain lumen peittämä. Sissin ansiosta paikalle voitiin hälyttää apua. Paikka, josta mies löytyi, on pimeä, syrjäinen ja hiljainen varsinkin iltaisin ja mies olisi saattanut kylmettyä ja menehtyä ojaan, ellei Sissi olisi havainnut häntä ajoissa.

Monirotuinen Tico löysi kaatuneen miehen. Kolmen koiran omistaja oli koirinensa iltalenkillä helmikuisena iltana Helsingissä. He kävelivät hiekkatietä pitkin kotia kohti, kun Tico alkoi haukkua ja katsella eteenpäin pusikkoon. Kun he pääsivät lähemmäksi, omistaja huomasi, että ryteikössä puun takana lumessa makasi mies. Heidät huomattuaan mies pyysi apua. Ylös pääseminen oli hankalaa ja mies horjahti lyöden päänsä. Ticon ansiosta paikalle saatiin hälytettyä apua. Pakkasta oli -16 astetta ja miehellä oli päällään vain kevyet vaatteet. Kukaan ei kulkenut sinä aikana ohitse, kun Ticon omistaja auttoi miestä. Ilman Ticoa tilanteessa olisi todennäköisesti käynyt paljon huonommin.

Labradorinnoutaja Otto löysi pikkupojan vedestä. 3-vuotiaan pojan isä oli poikansa ja Oton kanssa naapurissa käymässä. Otto ja poika olivat pihalla ja isä katseli ikkunasta, että poika pysyy näköpiirissä. Yhtäkkiä hän ei nähnyt lasta, jolloin hän astui pihalle huutamaan poikaansa ja Ottoa. Poika ei vastannut mitään. Isä hätääntyi ja kutsui Ottoa. Otto lähti läheisen joen jäältä juoksemaan häntä kohti, juoksi sitten takaisin jäälle ja näytti paikan, jonne poika oli pudonnut. Oton kanssa oli leikin varjolla harjoiteltu pojan ”etsimistä”, josta sitä oli palkittu. Nyt se osasi tosipaikan tullen tehdä juuri niin kuin oli opetettu. Poika oli pudonnut sulaan ja vetänyt henkeensä vettä. Välittömästi pojan havaittuaan isä meni pelastamaan poikaa ja sai elvytettyä pojan. Isä arvioi, että poika kerkesi olla elottomana yhteensä noin viisi minuuttia, joista kolme minuuttia vedessä. Ilman Oton toimintaa olisi pojan kohtalo ollut varmasti toinen.

Jämtlanninpystykorva Kuuno oli hoidossa toukokuussa omistajansa vanhemmilla ja perheen äiti oli lähtenyt Kuunon kanssa iltalenkille. Tavallisesti Kuuno on rauhallinen, mutta tällä kertaa koira oli täynnä virtaa. Äiti koukkasi syrjäiselle pikkutielle. Kaksikko ohitti keskelle pikkutietä jätetyn auton, mutta ketään ei näkynyt paikalla. Kuuno jatkoi matkaa määrätietoisesti eteenpäin. He huomasivat, että penkan reunassa makasi ihminen. Kuuno haukkui niin kovaa, että perheen isä kuuli haukun kotiin asti ja lähti paikalle katsomaan mistä oli kyse. Ilman Kuunoa miestä ei todennäköisesti oltaisi löydetty syrjäisestä metsästä.

Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen. Myly oli omistajansa äidillä hoidossa. Päivälenkillä Mylyn katse kiinnittyi kohti korkeakasvuista pientä peltoa. Koira pysähtyi ja alkoi vetämään pellon suuntaan haukkuen. Pellolta kuului hiljainen ääni pyytäen apua. Nainen oli kaatunut, eikä päässyt enää omin avuin ylös. Hän kuuli koiran haukunnan, jonka ansiosta tiesi, että ihmisiä täytyy olla lähellä. Oman arvionsa mukaan hän oli maannut pellolla ainakin tunnin ilman puhelinta. Mylyn ulkoiluttaja ryntäsi hakemaan naapurustosta apua, ja Mylyn ansiosta nainen sai apua.

Norfolkinterrieri Weikko löysi naisen ojasta. Weikko herätti poikkeuksellisesti aikaisin aamulla ja vaati päästä lenkille. Isäntä lähti viemään Weikkoa ulos ja kiersi sen kanssa kentän reunaa, jonka vierellä kulkee syvä tulvaoja. Weikko kulki määrätietoisesti kohti tulvaojan keskivaihetta ja sinne päästyään alkoi haukkua kohti pohjaa. Ojan pohjalla näkyi vaatemytty ja hetken päästä erottui myös naisen kasvot. Vartalo oli mudan peitossa. Hän sai sanottua heikolla äänellä, että oli pudonnut. Weikko ja isäntänsä juoksivat läheiseen taloon hakemaan puhelinta soittaakseen hätäkeskukseen ja palasivat paikalle. Samalla he pysäyttivät muutaman ohikulkijan avuksi. Ambulanssin saavuttua nainen saatiin nostettua syvän ojan pohjalta ja vietyä sairaalaan.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
viestintaatkennelliitto.fi
(09) 8873 0292
 

Kooikerhondje Masi on yksi 18 sankarikoirasta, jotka palkitaan ihmishenkien pelastamisesta. Se auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa.

Myös tiibetinspanieli Nuppu reagoi omistajansa sairaskohtaukseen.

Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen.

Yorkshirenterrieri Yaya puolusti perhettään käärmeeltä pelastaen omistajansa ja perheen pienen lapsen.

Newfoundlandinkoira Swabby pelasti isäntäväkensä häkämyrkytykseltä.

Vuoden Virkakoirat on valittu

$
0
0

Vuoden Virkakoira 2017 -arvonimen saavat koirat on valittu. Suomen Kennelliitto jakaa palkinnot Koiramessuilla perjantaina 8. joulukuuta Messukeskuksessa, Helsingissä. Palkintonsa vastaanottavat Vuoden Rajakoira Ceijo, Vuoden Sotakoira Helmi, Vuoden Vankilakoira Rane, Vuoden Poliisikoira Routa ja Vuoden Tullikoira Urho. Palkittavat koirakot on valinnut tahollaan Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Rikosseuraamuslaitos, Poliisi ja Tulli.

Vuoden Virkakoirat palkitaan toista kertaa. Koirat ovat kaikki osoittaneet erinomaisuutensa tehtävässään ihmisen apuna. Tänä vuonna valitut koirat osoittavat myös virkakoirien monipuolisuuden. Ne on kaikki koulutettu useisiin eri tehtäviin, ja osalla niistä on lisäkoulutuksena joku erityisosa-alue, kuten asiakirjaetsintä.

– Virkakoirat tekevät tärkeää työtä ihmisen korvaamattomana apuna. Koira auttaa meitä yllättävissäkin paikoissa ja on hienoa, että näiden arvonimien myötä voimme tehdä maamme koiratoimintaa tunnetummaksi, kommentoi Kennelliiton hallituksen ja hyötykoiratoimikunnan puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Vuoden Rajakoira 2017 on saksanpaimenkoira Cowis Wolkar ”Ceijo”. Ceijo työskentelee ohjaajansa, vanhempi rajavartija Otto Soinisen kanssa, pääsääntöisesti Pelkolan rajavartioasemalla Imatralla. Ceijo on 4-vuotias ja aloittanut virkatehtävissä alle vuoden ikäisenä. Ceijo on koulutettu jäljen ajamiseen, ilmaisemaan jälki, esine-etsintään ja henkilöetsintään. Lisäkoulutuksena Ceijolle on opetettu matkustusasiakirjojen, kuten passien ja viisumien, etsintä. Asiakirjojen etsintää Ceijo suorittaa ajoittain Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Asiakirjojen löytäminen on koiralle haastavaa, koska niistä lähtevä haju on hyvin vähäinen ja ne ovat helposti kätkettävissä. Etsintää ei helpota myöskään se, että työtilanteissa on usein häiriöhajuja ja muita häiriötekijöitä.

Vuoden Sotakoira 2017 on labradorinnoutaja Kaukopartion Uitto ”Helmi”. Helmin työpiste on Porin prikaatissa, Säkylässä ohjaajansa sotilasmestari Tero Rissasen kanssa. Helmi on nyt 5-vuotias ja syntynyt 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Helmi toimii Puolustusvoimien sotilaspoliisivartiostossa erikoisetsintäkoirana ja on koulutettu niin huumausaine-etsintöihin, henkilöetsintään, jäljestämiseen kuin esine-etsintöihinkin. Rissanen kuvailee Helmiä hyvin motivoituneeksi työkaveriksi. Helmi on tasainen suorittaja, jonka virkauraan on mahtunut monenlaisia onnistumisia.

Vuoden Vankilakoira 2017 on labradorinnoutaja Pikku-uikun Paksu Trisse ”Rane”. Rane työskentelee ohjaajansa vartija Jorma Tuomirannan kanssa Keravan vankilassa. Rane on aloittanut työt vankilalla 2-vuotiaana. Ranen päivittäisiin tehtäviin kuuluu vankilaan sisään tulevien ajoneuvojen ja ihmisten sekä vankilan sisätilojen tarkastaminen. Ranen bravuureja ovat akrobaattisuutta vaativat tehtävät, ja se kiipeää tarpeen vaatiessa vaikeisiinkin paikkoihin tai suorittaa ylätilojen etsinnät ihmisen avustuksella sylistä käsin. Vankilakoirien työ on monelle tuntematonta, vaikka Rikosseuraamuslaitoksen koiratoiminta täyttääkin tänä vuonna jo 20 vuotta. Ranen ansioihin kuuluu tämän toiminnan näkyvyyden lisääminen.

Vuoden Poliisikoira 2017 on saksanpaimenkoira Klopotes Axa ”Routa”. Roudan ohjaaja on vanhempi konstaapeli Antti Alatalo Lapin poliisilaitokselta. Routa toimii partiokoirana ja sen työtehtäviin kuuluvat jäljestys, henkilöetsinnät, esine-etsintä ja suojelu. Lisäksi Routa on saanut koulutuksen palosyyntutkintaan. Näissä tehtävissä Routa tutkii tulipalopaikkoja etsien jälkiä palavista nesteistä. Koirakon uran kohokohtiin kuuluvatkin juuri ne tapaukset, joissa Roudan ilmaisuilla on saatu vahvistettua rikostutkinnassa esille tulleita epäilyjä.

Vuoden Tullikoira 2017 on jo eläkkeelle siirtynyt labradorinnoutaja Merjatuulian Elosalama ”Urho”. Urho vietti työuransa ohjaajansa tullitarkastaja Timo Lindholmin kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä Lentotullissa. Urho aloitti työt noin vuoden vanhana ja siirtyi eläkkeelle tänä kesänä 8-vuotiaana. Urhon työtehtäviin kuuluivat rahti- ja postiliikenne-etsinnät sekä matkustajavalvonta ja matkalaukkuetsinnät. Urho siirtyi ansaituille eläkepäiville menestyksekkään uran jälkeen. Yhtenä sen uran kohokohdista Lindholm nostaa esille lentorahdista löydetyn 550 kilon erän amfetamiinin lähtöainetta.

Virkakoiriin ja muihin ihmisiä auttaviin koiriin pääsee tutustumaan Koiramessuilla 8.–10.12. omalla osastollaan. Hyötykoiratahot pitävät lyhyitä tietoiskuja toiminnastaan hyötykoiralavalla ja ovat myös tavattavissa messuilla.

Vuoden Virkakoirat saavat palkintonsa perjantaina 8. joulukuuta klo 15.30 Areenalla, Messukeskuksessa. Koirat tulevat palkitsemaan Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Suomen Palveluskoiraliiton puheenjohtaja Tapio Toivola.

Lisätiedot
Suomen Kennelliitto
Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
050 320 3897

Rajavartiolaitos
koiratoimintaupseeri Ari Raitanen
ari.raitanenatraja.fi
040 770 7771

Puolustusvoimat
Porin prikaati, Säkylä
tiedottaja Markus Malila
markus.malilaatmil.fi
0299 441302

Rikosseuraamuslaitos
viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
pilvi.isotalusatom.fi
050 331 0067

Poliisi, Poliisikoiralaitos
ylikomisario Pekka Kokkonen
pekka.kokkonenatpoliisi.fi
0295 483 135

Tulli
Lentotullin päällikkö Mika Pitkäniemi
mika.pitkaniemiattulli.fi
040 332 3810

Vuoden Rajakoira Ceijo kuvattuna Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Vuoden Sotakoira Helmi on koulutettu monipuolisiin tehtäviin.

Vuoden Vankilakoira Rane työskentelee Keravan vankilassa.

Vuoden Poliisikoira Roudan erikoisalana on palavien nesteiden etsintä.

Vuoden Tullikoira Urho jäi eläkkeelle menestyksekkään uran jälkeen.

Kuvat: Jukka Pätynen

Vietä huolettomat joulunpyhät koiran kanssa

$
0
0

Jouluna monilla on mahdollisuus viettää myös koirien kanssa enemmän aikaa ja tarjota niille mielekästä tekemistä. Koirat nauttivat yhdessäolosta, mutta eivät osaa kaivata jouluherkkuja tai -lahjoja. Opeta tänä jouluna koiralle uusi temppu tai kokeilkaa vaikka hauskaa nenätyöskentelyä. Muistetaan samalla, että huomioimalla muutaman asian, voimme taata myös koiralle turvallisen joulun.

Jouluna koti on täynnä houkuttelevia hajuja, kukkia ja paketteja. Älä jätä koiraa vartioimatta tai yksin, sillä monet jouluiset asiat ovat koiralle vaarallisia.

Koiralta kiellettyjä ovat:

  • ksylitoli
  • suklaa
  • macadamiapähkinä
  • viinirypäleet ja rusinat
  • taikinat, joissa on hiivaa tai soodaa
  • kinkun paistorasva
  • useimmat joulukukat

Koira ei osaa joulunakaan kaivata erikoisruokia. Monet jouluruuat ovat koiralle liian mausteisia, suolaisia ja rasvaisia.

– Kinkun ahmiminen voi aiheuttaa monenlaisia vatsavaivoja ja jopa haimatulehduksen. Jos koira pääsee popsimaan kinkun verkkoineen päivineen, voi seurauksena olla hengenvaarallinen suolitukos. Lisäksi erityisesti tumman suklaan kanssa on hyvä olla tarkkana, sillä vähäinenkin määrä voi aiheuttaa varsinkin pienelle koiralle vakavia oireita, tarkentaa Suomen Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula.

Mikäli lemmikkiään haluaa muistaa lahjalla, kannattaa paketeista jättää pois perinteiset teipit, narut ja pussit. Paketoimisessa voi käyttää tavallista enemmän mielikuvitusta. Esimerkiksi keittiöpaperirullien repiminen lahjan ympäriltä tai ruokanappuloiden etsiminen piiloista ovat koiralle mieleisiä aktivointikeinoja.

Suomen Kennelliitto toivottaa kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto
viestintaatkennelliitto.fi

Ehkäise pelokkaan koiran karkaaminen uutenavuotena

$
0
0

Monet koirat pelkäävät uudenvuoden ilotulitteita, niiden hajua, kovaa ääntä ja välkkyviä valoja. Kaikkien kannalta onkin tärkeää, että ilotulitteita ammutaan vain sallittuna aikana uudenvuodenyönä kello 18–02.

Koira on hyvä ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen paukkeen alkamista. Pelkäävää koiraa helpottaa omistajan normaali käyttäytyminen. Sisällä koiralle voi keksiä sille mielekästä tekemistä ja ulkoa kuuluvia ääniä peittää vaikkapa television taustahälyllä.

- Mikäli tiedät, että koirasi kärsii voimakkaista pelko-oireista, on asiasta hyvä keskustella etukäteen oman eläinlääkärin kanssa, neuvoo Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula.

- Vaikka koira ei pelkäisikään ilotulitteita, ei sen ole hyvä olla mukana katsomassa niitä. Koirat reagoivat äänen ja valojen lisäksi myös ruudin hajuun, joten on hyvä välttää tilanteita, joissa koira saattaisi säikähtää kaikkien näiden yhdistelmää.

Kiinnitä uudenvuodenaaton lisäksi myös lähipäivinä huomiota koiran ulkoilujen yhteydessä siihen, ettei se pääse karkaamaan. Pelokas koira voi yrittää karkuun myös raollaan olevasta ovesta.

Mikäli koira kuitenkin pääsee karkuun, noudata Etsijäkoiraliiton tapauskohtaisia neuvoja ja jaa katoamisilmoitus mahdollisimman laajasti. Jokaisen kannattaa ottaa talteen koiransa hajua siltä varalta, että etsijäkoiran apua tarvitaan. Tämä on tärkeää etenkin talouksissa, joissa on useampi koira, jolloin leluissa ja koiran tavaroissa on useaa hajua sekaisin.

- Suurin osa uuden vuoden karkureista on koiria, jotka eivät ole aikaisemmin pelänneet ilotulitteita, kertoo Lena Lundell Etsijäkoiraliitosta. Kannattaa tarkistaa kaikkien koirien valjaat, kaulapannat ja hihnat, että ompeleet ovat ehjät, ja säätää varusteet tarpeeksi kireälle, hän neuvoo.

- Monella koiralla pannat ja valjaat ovat normaalissa elämässä niin löysällä, että koira voi pakittaa itsensä vapaaksi.  Herkimpien koirien kanssa suosittelemme ulkoilutusta tuplavarusteissa; päällä sekä panta että valjaat, ja niissä molemmissa yksi remmi tai omat remmit. Karkaamisen ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin karkurin etsintä ja kiinni houkuttelu.

Lisätietoja

Suomen Kennelliitto
Eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula
puh. 09 8873 0224

Etsijäkoiraliitto
Lena Lundell
puh. 040 146 2501

Etsijäkoiraliiton neuvontanumero 040 724 8614


Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat

Kennelliitto valmistelee lausunnon eläinten hyvinvointilakiesityksestä

$
0
0

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Kennelliitolta koira-alan asiantuntijajärjestönä lausuntoa esityksestä laiksi eläinten hyvinvoinnista. Valmistelemme lausunnon määräaikaan 28.2.2018 mennessä ja julkaisemme sen Lausunnot ja kannanotot -verkkosivullamme.

Lakiesitys on nähtävissä verkossa Lausuntopalvelut.fi-portaalissa. Maa- ja metsätalousministeriö toivoo esityksestä mahdollisimman kattavasti lausuntoja. Lausuntoja toivotaan kattojärjestöjen lisäksi jäsenyhdistyksiltä. Myös yksittäiset henkilöt voivat antaa lausunnon lakiehdotuksesta. Lausunto annetaan sähköisesti Lausuntopalvelut.fi-portaalin kautta. Tämä edellyttää rekisteröitymistä palveluun.

Esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista julkistettiin 21.12.2017. Uudistetun lain tarkoituksena on eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja suojelu sekä eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen. Lailla uudistettaisiin tällä hetkellä voimassa oleva eläinsuojelulaki, joka on vuodelta 1996.

Lakiesitys nostaa esille eläinten kunnioittamisen ja eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisen. Koiraharrastuksen näkökulmasta merkittäviä asioita lakiesityksessä ovat muun muassa eläinjalostusta koskevien säännösten selkeyttäminen ja tarkempi määritteleminen sekä tarkennukset löytöeläinten hoitoon.  

Kennelliiton ja rotujärjestöjen suuntaviivat koirien jalostuksessa ja sen ohjauksessa määritellään yleisessä jalostusstrategiassa sekä rotujärjestöjen laatimissa rotukohtaisissa jalostuksen tavoiteohjelmissa.

Kennelliitto ja eläinsuojelujärjestöt ovat nostaneet julkisuudessa esille tarpeen koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Tämä ei sisälly lakiesitykseen.

Kennelliiton kannanottoja koirien hyvinvointiin liittyviin asioihin vuonna 2017

3.5.2017 Kennelliitto yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa: kurittaminen ei ole ratkaisu koiran käytösongelmiin

24.5.2017 Koiranjalostuksella voidaan vaikuttaa infektioriskeihin ja vähentää antibioottien käyttöä

9.6.2017 Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeitä koirien hyvinvoinnille

18.8.2017 Roturisteytys voi edistää koiran terveyttä ja monimuotoisuutta

19.9.2017 Vastuullinen jalostus ylläpitää ja edistää koirien hyvinvointia

21.9.2017 Koiranpentu kannattaa hankkia vastuulliselta kasvattajalta

22.9.2017 Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

3.11.2017 Jalostusstrategia uudistumassa ensi vuoden alussa

8.12.2017 Laiton koirakauppa ja pentutehtailu vaativat puuttumiskeinoja

 

Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista kommentoitavana – jäsenyhdistyksiltä toivotaan lausuntoja

$
0
0

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelusta vastaava maa- ja metsätalousministeriö julkaisi joulun alla ehdotuksensa laiksi eläinten hyvinvoinnista, joka on sidottu maakuntauudistuksen voimaantuloon. Kuka tahansa voi antaa lausuntonsa lakiehdotuksesta. Suomen Kennelliitolta lausuntoa on pyydetty erikseen, mutta ministeriö toivoo saavansa myös jäsenyhdistystemme näkemyksiä lausuntokierroksen määräaikaan 28.2. mennessä.

Kennelliiton lausunto lain ehdotuksesta kootaan toimikunnilta ja hallitukselta tulevista kommenteista. Hallitus keskustelee linjauksista toiminnansuunnittelupäivillä 18.–19.1. ja seuraavassa kokouksessaan 2.2., jonka jälkeen ne koostetaan lausunnoksi. Se julkaistaan verkkosivuillamme heti valmistumisen jälkeen, arviolta helmikuun toisella viikolla.

Jotta kaikki koiriin, niiden hyvinvointiin ja koiraharrastukseen liittyvät asiat saadaan mahdollisimman laaja-alaisesti kerrottua lainvalmistelijoille, kannustamme jäsenyhdistyksiämme ja henkilöjäseniämme kommentoimaan lakiehdotusta erityisesti oman rodun ja harrastuksen näkökulmasta. Lakiehdotukseen voi tutustua ja lausunnon voi antaa 28. helmikuuta mennessä sähköisessä Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.

Lausunnossa voi tukeutua Kennelliiton lausuntoon, mutta kommentteja kannattaa alkaa valmistella mahdollisimman pian. Kokosimme välipäivinä julkaistuun uutiseemme linkkejä koirien hyvinvointia koskeviin artikkeleihin ja kannanottoihin. Lisäksi lausuntoa tehdessä voi hyödyntää esimerkiksi yleistä jalostusstrategiaa ja rotukohtaisia tavoiteohjelmia, joissa on linjattu koiran terveyttä ja hyvinvointia edistävästä jalostuksesta lakiehdotusta tarkemmin. 

Korvaa vanhan eläinsuojelulain

Lailla eläinten hyvinvoinnista korvattaisiin tällä hetkellä voimassa oleva eläinsuojelulaki, joka on vuodelta 1996. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi kaikkiin eläimiin ja jokaisella on velvollisuus kohdella eläimiä hyvinvointimääräysten mukaisesti.
Ehdotuksen mukaan lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia, suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta sekä lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Lakiehdotuksen mukaan eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan.

Kaikkia eläimiä koskevien ehdotusten lisäksi koirien hyvinvoinnin ja koiraharrastuksen näkökulmasta merkittäviä asioita ovat myös esimerkiksi eläinjalostusta koskevien säännösten selkeyttäminen ja tarkempi määritteleminen (26 §), eläinten pitäjän ja hoitajan riittävä pätevyys ja osaaminen (30 §) sekä ammattimaista tai muutoin laajamittaista seura- ja harrastuseläintenpitoa koskevat esitykset (59 §).

Kennelliiton yleisen jalostusstrategian tavoin lakiehdotuksen mukaan jalostukseen tulee käyttää terveitä eläimiä. Lisäksi asetuksella voidaan säätää tarkemmin kielletyistä jalostusyhdistelmistä. Liitteessä kaksi luetellaan ammattimaiseksi tai laajamittaiseksi määriteltävä pito. Sellaiseksi katsotaan esimerkiksi koirien välitys tai myynti yli kolmesta itse kasvatetusta pentueesta vuodessa.

Maakunnalle eläinlääkäripalvelut ja eläinsuojeluvalvonta

Maakuntauudistus on siirtämässä vastuun muiden muassa löytöeläimistä, eläinsuojeluvalvonnasta ja eläinlääkäripalveluista aluehallintovirastoilta ja kunnilta maakunnille. Poliisin ja rajaeläinlääkärin tehtävät eläinten hyvinvoinnin valvonnassa säilyisivät ennallaan. Viranomaisten velvollisuus säilyttää löytöeläimiä lyhenee eläinten hyvinvointilakiluonnoksen mukaan 15 päivästä 10 päivään (24 §), minkä vuoksi löytökoiran tietojen yhdistettävyys omistajan tietoihin on entistäkin tärkeämpää.

Nykyisen eläinsuojelulain mukaisista eläinsuojeluvalvojista luovuttaisiin, mutta viranomainen voisi käyttää asiantuntijoita ja avustajia valvonnassa ja tarkastuksissa (81 §).  Uutta olisi viranomaisen oikeus valvoa eläintenpitokiellon noudattamista tarkastuskäynnillä.

Virkaeläinlääkärien tehtävät siirtyvät maakunnille, joiden vastuulla on myös järjestää eläinten hyvinvoinnin valvontaan liittyvien kiireellisten tehtävien hoitaminen myös virka-ajan ulkopuolella (72 §). Lisäksi eläinkilpailujen ja -näyttelyiden järjestämistä koskevissa esityksissä (43–49 §) ehdotetaan uutena eläinkilpailujen ja näyttelyiden yleisistä periaatteista, järjestäjän pätevyydestä ja järjestämisestä.

Eläimen kohtuuttomalle rasitukselle altistavista kilpailuista on tehtävä kirjallinen ilmoitus maakunnalle viimeistään 30 päivää etukäteen ja näihin kilpailuihin on nykylain tavoin nimettävä kilpailueläinlääkäri. Ehdotuksen mukaan kilpailueläinlääkärin on oltava läsnä kilpailutilaisuudessa ja hänen tehtävänään olisi avustaa kilpailun järjestäjää sen varmistamisessa, etteivät kilpailut vaaranna eläinten hyvinvointia. Artikkelissa esille nostettujen asioiden lisäksi koko lakiehdotukseen kannattaa perehtyä huolella.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti jätetty pois ehdotuksesta

Toisin kuin esimerkiksi Norjan eläinsuojelulaissa, lakitekstissä ei ole kirjausta eläinten itseisarvosta. Luonnos ei myöskään sisällä ehdotusta kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, vaikka lain perusteluiden mukaan löytöeläinten nopeaa palautumista omistajilleen pyrittäisiin tehostamaan säätämällä velvollisuudesta tarkistaa eläimen tunnistusmerkintä.

Suomen Kennelliitto kannattaa kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, sillä löytöeläinten omistajien tavoittamisen lisäksi ne antaisivat välineitä puuttua nykyistä paremmin eläinsuojelurikkomuksiin, pentutehtailuun ja laittomaan koirakauppaan.Pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koirille ja kissoille ovat esittäneet myös Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ja Suomen Kissaliitto.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
+ 358 50 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

 

 

Labradorinnoutajan suosiolle ei löydy haastajaa – rotukoirien rekisteröintimäärät pysyvät samoina

$
0
0

Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 546 pentua, joka on 300 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Labradorinnoutaja kasvatti edelleen suosiotaan. Se on ollut suosituin rotu jo kahdeksan vuotta. Toiseksi suosituimmaksi roduksi ylsi jämtlanninpystykorva ja kolmospaikan vei suomenajokoira.

Labradorinnoutaja uusi vuonna 1991 tehdyn rekisteröintiennätyksensä 2 125 pennulla. Suurin putoaja kymmenen kärjessä on harmaa norjanhirvikoira, jonka suosio laski kolme pykälää sijalle 10.  Muuten kymmenen kärjessä nähtiin vain yhden pykälän muutoksia, eikä ainuttakaan yllätysnimeä.

Seura- ja kääpiökoiraryhmän rotujen suosio on laskussa. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanieli oli kymmenen suosituimman rodun joukossa.

Tilastoista selviää myös, että suosiotaan ovat kasvattaneet esimerkiksi monet vinttikoirat kuten whippet, saksanseisojat ja vesikoiraryhmän lagotto romagnolo.

Lapinporokoiran suosio kasvoi

Suomenajokoira säilytti paikkansa kolmen rekisteröidyimmän rodun joukossa, vaikka pentuja rekisteröitiin noin 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenlapinkoirien ja karjalankarhukoirien rekisteröinnit laskivat noin sadalla yksilöllä. Myös suomenpystykorvia rekisteröitiin vähemmän.

– Vaikka kotimaisten rotujen rekisteröintimäärät Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ovatkin harmillisen matalat, on kuitenkin hienoa, että lapinporokoira ylsi omaan ennätykseensä 341 pennulla, toteaa Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kotimaiset rodut olivat paljon esillä mediassa, rotujen kasvattajille järjestettiin tilaisuuksia ja roduista jaettiin tietoa tapahtumissa eri puolella Suomea.

– Juhlavuoden vaikutukset näkyvät toivottavasti rotujen suosiossa tulevina vuosina. Kennelliitto jatkaa edelleen aktiivista työtä kotimaisten rotujen eteen. Olemme esimerkiksi mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa muodostamassa geenipankkia suomalaisten koirarotujen osalta ja suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne halutaan mukaan Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, kertoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2017

Suluissa rotujen rekisteröintimäärä vuonna 2016.

  1. labradorinnoutaja 2125 (2032)
  2. jämtlanninpystykorva 1649 (1322)
  3. suomenajokoira 1364 (1584)
  4. saksanpaimenkoira 1305 (1273)
  5. suomenlapinkoira 1181 (1281)
  6. kultainennoutaja 1149 (1193)
  7. shetlanninlammaskoira 1098 (918)
  8. jackrussellinterrieri 929 (876)
  9. kääpiösnautseri 908 (762)
  10. harmaa norjanhirvikoira 771 (921)

Lue lisää rekisteröinneistä uusimman Koiramme-lehden numerosta 1-2/2018 ja verkkolehden artikkelista.

Lisätietoja
Koiramme-lehti
Tapio Eerola
Päätoimittaja
tapio.eerolaatkoiramme.com
09 8873 0304

Suomen Kennelliitto
Harri Lehkonen
Hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonenatkennelliitto.fi
050 329 2188

Suomen Kennelliitto
Liisa Suoninen
Viestintäpäällikkö
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
050 320 3897

Labradorinnoutaja on Suomen ylivoimaisesti suosituin rotu. Kuva Anu Brunila-Kovanen.

Suomenajokoiran pentuja rekisteröitiin kolmanneksi eniten vuonna 2017. Kuva, Hannu Huttu.

Varmista luonnoneläinten lisääntymisrauha

$
0
0

Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa torstaina 1.3. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta aina elokuun 19. päivään asti. Kiinnipitoaika varmistaa rauhan luonnoneläimille niiden lisääntymisajan aikana.

Kiinnipitoaikana koira on pidettävä aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Kiinnipitoaikana koiraa saa pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella.

Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävien koulutustilanteita.

Kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei vapaana pitämiseen ole lupaa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta. Lisäksi luonnonsuojelualueilla on ympärivuotinen irtipitokielto.

Alkukeväästä linnut tarvitsevat rauhaa

Jokainen vuosi on erilainen muuttolintujen saapumisen suhteen, sillä se riippuu lämpötiloista. Suojelubiologi Antti Below Metsähallituksesta kertoo, että yleensä ensimmäisiä saapujia ovat kiuru, pulmunen, uuttukyyhky, sepelkyyhky ja töyhtöhyyppä.

- Joskus muuttolintuja on alkanut tulla jo helmikuun lopulla, mutta tänä vuonna muutto käynnistyy varmasti myöhemmin. Metsälinnut tulevat hieman myöhemmin, kun lumitilanne säilyy hieman pidempään metsissä kuin aukeilla, ja ravintoa on siellä heikommin saatavilla.

Kanalinnut ovat jo aloittaneet soidintouhunsa. Pyy, metso ja teeri ovat jo aktiivisia.

- Niillä päivän pituus laukaisee aktiviteetin ennemmin kuin lämpötila, Below kertoo.

Erityisesti kanalintuja ajatellen on tärkeää, että koirien irtipito on kielletty 1.3. alkaen.

- Vaikka koira ei olisikaan linnuista kiinnostunut, linnut eivät sitä ymmärrä, vaan suhtautuvat koiraan kuin mihin tahansa petoon eli kaikkoavat helposti soidinpaikalta. Voi myös olla, että ne välttelevät vähän aikaa soidinpaikalle tuloa häiriön jälkeen.

- On havaittu ainakin, etteivät metsot välttämättä uskalla tulla soidinpaikalle seuraavana aamuna, jos ne on edellisenä päivänä säikäytetty soitimelta, Below tarkentaa.

Koirien kiinnipidolla taataan eläimille lisääntymisrauha

Huhtikuulla alkavat maapesijät hautoa ja silloin suorat pesätuhot koirien toimesta ovat todennäköisiä, Below toteaa.

- Jo se, että kylmällä säällä koira ajaa emon pois pesältä ja käy pesän lähettyvillä, voi aiheuttaa sen, että munat pesässä ehtivät kylmettyä, ennen kuin lintu uskaltautuu takaisin pesälle hautomaan.

Paitsi linnuilla, myös nisäkkäillä kiimakausi käynnistyy aikaisin keväällä ja esimerkiksi mäyrät voivat saada poikasia jo maaliskuun puolella.  Jänisten ja rusakoiden kiima on jo paraikaa käynnissä. Eli koirien kiinnipidolla taataan muiden eläinten lisääntymisrauha.

Koiranomistajia velvoittaa myös järjestyslaki

Järjestyslain mukaan koira on pidettävä aina kytkettynä taajamassa. Koiran vapaana pitäminen on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Järjestyslaissa määrätään myös, että koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle. Koiraa ei saa myöskään viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Poikkeuksena ovat esimerkiksi hiihtoladut, jotka on merkitty koiraladuiksi

Lisätietoa koiriin liittyvästä lainsäädännöstä

 Kuva: Mari Laukkanen, Metsähallitus

Lisätietoja: viestintaatkennelliitto.fi


Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tukisivat eläinten hyvinvointilain tavoitteita – Kennelliitto antoi lausunnon

$
0
0

Eläinten hyvinvointilain yhteydessä tulisi säätää kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, Suomen Kennelliitto esittää maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa. Lisäksi laissa on huomioitava paremmin koirarotujen erilaiset tarpeet ja käyttötarkoitukset. Lakiehdotuksessa on paljon tuttua Kennelliiton jalostusstrategiasta, mutta myös tarkennusta vaativia kohtia.

Lausuntokierros nykyisen eläinsuojelulain korvaavan eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta päättyy tänään. Suomen Kennelliiton lausunto on koottu hallitukselta, toimikunnilta ja asiantuntijoilta saaduista kommenteista. Lausunnossa käsitellään lähinnä koiria koskevia asioita.

Kennelliitto kiittää lausunnossaan lakiehdotuksen tavoitetta eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä sekä tarkoitusta lisätä eläinten kunnioittavaa kohtelua. Mahdollisuudet näiden toteutumiseen jäävät kuitenkin ehdotuksen sisäisten ristiriitaisuuksien, täsmennystä vaativien muotoilujen ja puutteiden vuoksi vielä vajaiksi.

– Hienoa, että lakiehdotus saatiin vihdoin lausunnolle. Lain tavoitteisiin nähden on kuitenkin ristiriitaista, ettei lakiehdotukseen ole kirjattu esimerkiksi muualla Euroopassa jo laajasti toteutettua kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, eläinten itseisarvoa ja monien järjestöjen kannattamaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen huomauttaa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti parantaisivat löytökoirien asemaa

Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti samalla kun niihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät. Ilman kaikkien koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä lakiehdotus johtaisi todennäköisesti esimerkiksi löytökoirien uudelleensijoitusten ja tarpeettomien lopetusten määrän kasvuun, sillä maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa.

Laittoman rajat ylittävän koirakaupan yleistyminen herättää Euroopan laajuisesti kasvavaa huolta. Euroopan parlamentti esitti jo helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät. Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua salakuljetuksen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Suomessa olisi mahdollista jo nyt siruttaa kaikki koirat maakoodillisilla mikrosiruilla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Koirarotujen erilaiset tarpeet huomioitava paremmin

Suomen Kennelliitto pitää tärkeänä lakiehdotuksen vaatimusta, jonka mukaan ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilain luonnos tunnistaa kuitenkin koiran edelleen vain yhtenäisenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittavat pito-olosuhteet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat roduittain.

Jos koira ei pääse toteuttamaan rodunomaisia taipumuksiaan ja viettejään, sen hyvinvointi saattaa vaarantua.

– Yli 20 vuotta voimassa olleen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen piti tuoda eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö tähän päivään. Tänä aikana tutkittu tieto koiran tarpeista, terveydestä ja ajattelusta on lisääntynyt valtavasti. Koira on suomalaisille tärkeä perheenjäsen ja harrastuskaveri, mutta laissa koira katsottaisiin edelleen yhdestä muotista valetuksi tavaraksi, Lehkonen ihmettelee.

Lainsäädännössä tulisikin huomioida paremmin koirarotujen erot ja turvata koiran hyvinvoinnille olennaisten rodunomaisten tarpeiden toteuttaminen myös harrastusten kautta. Lakiehdotuksessa esitetään, että kilpailueläinlääkärin tulisi olla läsnä ilmoituksenvaraisissa kokeissa ja kilpailuissa, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle, muulle kivulle tai kärsimykselle.

Suomen Kennelliiton lausunnossa nähdään, etteivät Kennelliiton alaiset kokeet ja kilpailut lukeudu ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin, sillä riski koiran vahingoittumiselle pyritään estämään ennalta. Koiran hyvinvointi on Kennelliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa turvattu tarkoilla säännöillä ja ohjeilla, järjestäjät ovat päteviä ja koulutettuja tehtäviinsä ja lähimmän päivystävän eläinlääkärin tiedot ovat aina saatavilla.

Jalostuksen ja ammattimaisen eläintenpidon vaatimuksia on täsmennettävä

Lakiehdotuksen mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Nämä tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös kaikkien koirarotujen jalostusta linjaavaan Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, ja niiden kirjaaminen myös lakiin onkin hyvin kannatettavaa.

Yleisen jalostusstrategian lisäksi Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 134 rodulla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustuksenohjelma (PEVISA), joka sisältää ehtoja rekisteröitävien pentujen vanhemmille. Liioiteltuja ulkomuotopiirteitä pyritään kitkemään myös 39 rodulla käytössä olevilla näyttelyiden ulkomuototuomareiden erityisohjeilla.

– Kennelliiton jalostusstrategiaa ja kasvattajasitoumusta noudattaville kasvattajille lakiehdotuksen sisältö on jo hyvin tuttua. On kuitenkin tärkeää, että väärien tulkintojen välttämiseksi pykälän muotoiluja vielä täsmennetään ja mahdollinen asetus tukee vastuullista koirankasvatusta. Valmistelun edetessä tuleekin kuunnella tarkalla korvalla alan osaajia, Lehkonen sanoo. 

Samoin kuin ihmisillä, koirien sairauksien ja vikojen periytymistä voi olla mahdoton todentaa etukäteen. Tulkinta siitä, millaisia merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet tai muut ominaisuudet ovat, voi vaihdella merkittävästi, jos sairautta tai ominaisuutta ei pystytä selvästi osoittamaan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisikin erotella tarkemmin eri tavoin periytyvät sairaudet ja turvata perinnöllisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua väkisin pakottamalla. Tämä tulisi lisätä myös lakiin.

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut luonteeltaan pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määrittely esimerkiksi ehdotetun 10 vuosittain syntyvän pennun mukaan voisi merkitä sitä, että jo yhden pentueen kasvattaja voitaisiin ilman hänen vaikutusmahdollisuuksiaan katsoa ammattimaiseksi. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmän lisäksi Suomen Kennelliitto esittää tarkennuksia ammattilaisilta vaadittavaan soveltuvaan koulutukseen ja riittävään pätevyyteen.

Ehdotuksessa monia yksittäisiä edistysaskeleita

Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta lakiehdotuksessa on myös lukuisia myönteisiä kohtia. Lakiesitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Positiivista on myös kivunlievityksen pakollisuus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä.

Kennelliitto kannattaa lausunnossaan myös kieltoa leikkauksille ja muuta kipua tai kärsimystä aiheuttaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on muuttaa eläimen ulkonäköä tai käyttäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että laki mahdollistaa muut leikkaukset tai kipua aiheuttavat toimenpiteet silloin, kun ne ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellut. Lisäksi maakuntauudistuksen toteuduttuakin on huolehdittava siitä, että koko maassa on kattava päivystyseläinlääkäriverkosto.

Lakiesityksessä kiellettäisiin myös eläimen värjääminen sen ulkonäön muuttamiseksi. Suomen Kennelliitto pitää kieltoa tervetulleena muutoksena, mutta sen tulisi kattaa kaikki muutkin kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan. Lisäksi on hienoa, että eläinten hoidossa ja käsittelyssä käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden myyjien ja välittäjien on varmistuttava siitä, että tuotteet ovat eläinten hyvinvointilain mukaisia.

On myös kannatettavaa, että eläimen kohtelun on oltava rauhallista ja siinä on hyödynnettävä lajinomaista käyttäytymistä. Suomen Kennelliiton mukaan myös koiran koulutuksessa tulisi toimia aina samoin. Lisäksi valvontaviranomaisten mahdollisuus käyttää apunaan asiantuntijoita tai avustajia on hyvä lisäys.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen Kennelliitto jatkaa vaikuttamistyötä muiden muassa tapaamalla päättäjiä. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan olemaan yhteydessä oman alueensa kansanedustajiin ja muihin keskeisiin toimijoihin. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Helmi Lindholm

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Lue lisää:

Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista

Kennelliiton lausunto eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta

Kennelliiton lausunnot ja kannanotot

 

Koiraverolain kumoaminen lisäisi lemmikinomistajien yhdenvertaisuutta

$
0
0

Suomen Kennelliitto on vastannut valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön koiraverolain kumoavan lain luonnoksesta. Kennelliitto jakaa vahvasti lakiesityksen näkemyksen siitä, ettei 1800-luvulta juontuvan koiraverolain olemassaololle ole enää perusteita. Koiran omistamisen verottamista voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena myös siksi, että koiralla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa lakiluonnoksen, jolla kumottaisiin voimassa oleva koiraverolaki. Ehdotettua lakimuutosta perustellaan vanhentuneella lainsäädännöllä sekä sillä, että kaikissa Suomen kunnissa on luovuttu veron perimisestä muun muassa tuottoon nähden suhteettoman suurten perimis- ja hallintokustannusten vuoksi.  

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kiittelee paikallisaktiiveja, kennelpiirejä, kuntia ja valtiovarainministeriötä siitä, että epäoikeudenmukaisesta ja tehottomasta verosta luopuminen on nyt lähempänä kuin koskaan.

– Kuolleeksi kirjaimeksi jääneen koiraverolain jääminen lopullisesti historiaan olisi periaatteellisella tasolla merkittävä edistysaskel kuntalaisten ja lemmikinomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta. On huomion arvoista, että viime vuosina on saatu selvää tieteellistä näyttöä koiran positiivisista vaikutuksista omistajansa terveydelle ja hyvinvoinnille. Voidaan perustellusti olettaa, että nämä vaikutukset välittyvät myös kansanterveyteen ja -talouteen, Lehkonen näkee.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistun 3,4 miljoonan ihmisen aineistoon nojanneen ruotsalaistutkimuksen tuloksista selvisi, että koiran omistaminen on yhteydessä varsinkin yksinasuvien alentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Suomen Kennelliitto puolestaan julkaisi vuosina 2014 ja 2016 THL:n Terveys 2000 -aineistoon sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn perustuvat tutkimukset, joista ilmenivät koiran yllättävänkin laaja-alaiset myönteiset vaikutukset omistajansa terveydelle ja psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Koira vähentää erityisesti naimattomien ja leskien yksinäisyyttä, millä on väestön ikääntyessä ja yhden hengen kotitalouksien yleistyessä entistäkin tärkeämpi merkitys.

Koiravero pohjautuu 1800-luvun keisarilliseen asetukseen

Alun perin koiraverolla on vuonna 1894 annetun keisarillisen asetuksen nojalla maksettu korvauksia vesikauhuun kuolleista kotieläimistä. Lakiluonnoksen mukaan jo nykyisen koiraverolain tullessa voimaan vuonna 1980 katsottiin, ettei verolla ole suoraan koirakantaan liittyviä syitä. Kunnat saivat vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti verosta luopumisesta, ja viime vuoden marraskuussa Helsinki ja Tampere liittyivät viimeisinä joukkoon. Suomen Kennelliitto ajoi vuonna 2011 Helena Sunin puheenjohtajakaudella koiraverolain kumoamista hallitusohjelmaan, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä asian etenemiselle.

– Koiraveron tuottoa ei lähes koko Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana ole käytetty siihen tarkoitukseen, mihin se säädettiin. Koiraveron kerääminen vain yhdeltä harrastusmuodolta on epäoikeudenmukaista. Tasa-arvoisuuden pitäisi olla tavoite kaikissa asioissa, Suomen Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Suni sanoo.

Lausuntokierros päättyy tänään. Muissa valtiovarainministeriön sivuilla tähän mennessä julkaistuissa lausunnoissa joko puolletaan koiraverolain kumoamista suoraan tai ei löydetä huomautettavaa esityksestä.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Lue lisää:

Suomen Kennelliiton lausunto koiraverosta annetun lain kumoamisesta

Luonnos laiksi koiraverosta annetun lain kumoamisesta

Kaikki lausunnot valtiovarainministeriön hankesivulla kohdassa 'Asiakirjat'

 

Tilastokeskus tarkisti laskelmaa koirien määrästä – koiria on Suomessa 700 000

$
0
0

Tilastokeskus on tarkistanut vuoden 2016 kulutustutkimukseen perustuvaa arviota koirien määrästä Suomessa. Uusien laskelmien mukaan maassamme oli vuonna 2016 noin 700 000 koiraa, kun ennakkotiedon mukaan koiria olisi ollut 800 000. Tutkimus perustuu kuluttajatalouksille tehtyihin haastatteluihin ja muihin tietolähteisiin, joiden tulokset on yleistetty koskemaan koko väestöä. Koirien tarkistetusta määrästä kerrotaan tarkemmin Tilastokeskuksen tutkija Tuomas Parikan tänään ilmestyneessä blogikirjoituksessa Tieto ja trendit -sivustolla.

Suomen Kennelliitossa ennakkotietoa 800 000 koirasta pidettiin erittäin huolestuttavana, koska sen paikkansapitävyys olisi merkinnyt alkuperältään tuntemattomien koirien määrän nopeaa kasvua Suomessa.  

- Kennelliiton rekisterissä on noin 510 000 elossa olevaa koiraa, joiden kasvattaja, vanhemmat ja terveys tunnetaan. Tarkistettu tieto 700 000 koirasta on sinänsä huojentava, että se on lähempänä meidän arviotamme 650 000 koiran kokonaismäärästä. Samalla kuitenkin vahvistui, että maassamme on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joista suuri osa lienee myös tunnistusmerkitsemättömiä. Tietoa näiden koirien alkuperästä, terveydentilasta ja luonteista ei ole keskitetysti millään taholla, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Rajat ylittävä laiton koirakauppa herättää laajaa huolta

Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja laitonta pentukauppaa. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Laittoman lemmikkikaupan kasvu herättää huolta Euroopan laajuisesti. Valtaosassa Euroopan unionin jäsenmaista ongelmiin on pyritty puuttumaan kaikkien koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä. Jo nyt Suomessa olisi mahdollista merkitä koirat maakoodillisella mikrosirulla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi.

Velvoite koiran rekisteröintiin puolestaan mahdollistaisi muiden muassa sen, että löytökoiran omistaja olisi helpompi selvittää. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että valmisteilla olevassa eläinten hyvinvointilaissa maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä.

Suomen Kennelliitolla on valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistetiedot nykyaikailla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Kennelliitto on lukuisten muiden tahojen tavoin esittänyt kaikille koirille lakisääteistä rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää lausunnossaan luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista.

Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua koirien salakuljetukseen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Onkin odotettavissa, että laajojen eläinten hyvinvointia edistävien vaikutustensa lisäksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä myös laskisivat näihin toimintoihin liittyviä kokonaiskustannuksia.

Koiran hankinta kannattaa harkita tarkoin

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty.

- Koiran hankintaa harkitsevan kannattaa perehtyä tarkkaan siihen, mitä koiran ottaminen merkitsee. Koiranomistaja sitoutuu olemaan ihmisen parhaan ystävän tuki ja turva kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Koira voi elää yli 10-vuotiaaksi. Se tarvitsee päivittäin liikuntaa ja virikkeellistä, rodunomaista toimintaa sekä laadukasta ruokaa ja hyvää hoitoa, painottaa Harri Lehkonen.

Kun koiran hankkii vastuulliselta kasvattajalta, on edellytykset saada mahdollisimman paljon tietoa koiran taustoista sekä neuvoja ja tukea koiran kanssa elämiseen.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi


Kuva: Hannu Huttu

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeriö selvittää virallisen koirarekisterin perustamista

$
0
0

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tänään ottanut kantaa pentutehtailun ja koirien laittoman maahantuonnin kitkemiseen. Ministeriö teettää syksyyn mennessä selvityksen koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriön tänään julkaistussa tiedotteessa.

Mahdolliset kaikkien koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset sisällytettäisiin ministeriön tiedotteen mukaan käytännössä eläintunnistejärjestelmästä annettuun lakiin. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat olleet esillä eläinten hyvinvointilain valmistelun yhteydessä. Suomen Kennelliitto on monien muiden tahojen tavoin esittänyt pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä kaikille koirille maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista. Asiasta keskusteltiin myös tapaamisessa ministeri Lepän kanssa huhtikuun alussa.

– On todella hienoa, että ministeriössä on reagoitu kentältä tulleeseen viestiin kaikkien koirien rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän tärkeydestä. Rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin moninaisesti samalla kun näihin toimintoihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti läpivalaisevat koiran alkuperän, minkä vuoksi ne parantaisivat olennaisesti mahdollisuuksia suitsia pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia. Lisäksi kadonneet koirat palautuisivat nopeammin omistajilleen ja eläintenpitokiellon valvominen tehostuisi, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti mahdollistaisivat myös eläinten hyvinvointilaissa mainitun eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonnan sekä ehkäisisivät tarttuvien tautien leviämistä. Suomessa olisi jo nyt mahdollista siruttaa kaikki koirat maakoodillisella mikrosirulla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Ministeriön tiedotteessa huomioidaan myös luvattomien tuontikoirien terveysriskit. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana rahoittamassa tutkimushanketta, jolla selvitetään maahantuotujen koirien terveydentilaa ihmiselle mahdollisesti riskiä aiheuttavien tekijöiden osalta.

– Mahdollisia uhkia olisivat raivotaudin ja myyräekinokokkiloisen maahamme leviämisen lisäksi antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien yleistyminen. Tulosten perusteella voidaan antaa myös kattavampia suosituksia tuontikoirille aiheellisista terveystutkimuksista ja rokotuksista, jotta eläinten tuonti ei aiheuttaisi vaaraa eläinten ja ihmisten terveydelle, tiedotteessa todetaan.

– Pidämme myös tätä hanketta tarpeellisena. Mitä enemmän tietoa riskeistä on, sitä paremmin niihin voidaan varautua. Koiraa ei koskaan pitäisi ostaa verkon kautta epämääräiseltä toimijalta, sillä sen Suomeen tuloon voi liittyä monenlaisia riskejä, Lehkonen kommentoi.

Koiran hankintaa suunnittelevan kannattaa tutusta Kennelliiton Hankikoira.fi-palveluun, josta saa hyödyllisiä vinkkejä koiran hankintaan. Koiran kanssa matkustavien kannattaa tarkistaa koirien maahantulosäännökset Eviran sivuilta.

Lisätietoja
Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Lue lisää:

Ministeriön tiedote 24.3.2018

Kennelliiton tiedote lausunnosta 28.2.2018

Suomen Kennelliitto tapasi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän 5.4.2018

 

Koiraverolaki kumottiin eduskunnassa

$
0
0

Suomen Kennelliiton pitkäaikainen tavoite kuntalaisia ja lemmikinomistajia epäoikeudenmukaisesti kohtelevan koiraverolain kumoamiseksi toteutui eilen eduskunnassa, kun täysistunnossa annettiin vihreää valoa koiraverolain kumoavalle laille.

Jo perjantaina 27.4. eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi mietinnön hallituksen esityksestä.

– Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana, valiokunta perusteli päätösehdotustaan koiraverolain kumoavan lain esityksestä eduskunnalle.

Lakiesitykseen ei tullut eduskunnan käsittelyssä muutoksia ja se hyväksyttiin eilen pidetyssä täysistunnossa. Presidentin vahvistettavaksi siirtyvän lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen iloitsee siitä, että liiton, kennelpiirien ja paikallisten koira-aktiivien pitkäjänteinen vaikuttamistyö koiraveron poistamiseksi Suomesta on vihdoin saamassa sinettinsä.

– Koiraverolaki on ollut selvä epäkohta koiranomistajien kohtelussa muihin kuntalaisiin, lemmikinomistajiin ja harrastajiin nähden. Siksi on erityisen hienoa, että päätös koiraverosta luopumiseksi on tehty sekä kunnissa että eduskunnassa. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana vaikuttamassa asiaan, Lehkonen sanoo.

Alun perin koiraverolla on vuonna 1894 annetun keisarillisen asetuksen nojalla maksettu korvauksia vesikauhuun kuolleista kotieläimistä. Jo nykyisen koiraverolain tullessa voimaan vuonna 1980 katsottiin, ettei verolla ole suoraan koirakantaan liittyviä syitä ja vuodesta 1991 kunnat ovat saaneet itsenäisesti päättää veron perimättä jättämisestä.

Tänä vuonna koiraveroa ei enää ole peritty yhdessäkään kunnassa, kun Helsinki ja Tampere päättivät viime vuonna luopua verosta. Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuussa luonnoksen hallituksen esityksestä laiksi koiraverolain kumoamisesta. Suomen Kennelliiton tavoin myös kaikki muut lausunnon antaneet tahot joko kannattivat koiraverolain kumoamista suoraan tai eivät löytäneet huomautettavaa esityksestä sen kumoamiseksi.

Lue lisää:

Suomen Kennelliiton lausunto koiraverosta annetun lain kumoamisesta

Koiraverolain kumoaminen lisäisi lemmikinomistajien yhdenvertaisuutta

Valtiovarainvaliokunnan mietintö eduskunnan sivuilla

Koiravero poistuu Helsingistä ja Tampereelta – aikansa elänyt laki tulisi kumota

Evira hakee tuontikoiria tutkimukseensa

$
0
0

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on käynnistänyt tutkimusprojektin, jossa selvitetään, aiheuttaako koirien tuonti terveysriskejä koirille tai ihmisille. Tutkimukseen haetaan koiran taustasta tai iästä riippumatta koiria, jotka ovat olleet Suomessa alle kuukauden tai ovat tulossa tänne lähikuukausina.

– Tämä tutkimus on erittäin tarpeellinen. Suomessa ei ole riittävästi maakohtaista tietoa tuontikoirista ja niiden mahdollisesti kantamista taudinaiheuttajista. Tutkimustuloksien puuttuessa koirien maahantuonnin aiheuttamista riskeistä ei voida myöskään muodostaa selkeää kuvaa tuontikoirista käytävän keskustelun tueksi. Tutkimuksen myötä tämä korjaantunee, sanoo Eviran riskinarvioinnin yksikön erikoistutkija, ELT Heidi Rossow Eviran tiedotteessa.

Suomen Kennelliitto pitää Eviran tutkimusta hyvin tärkeänä, sillä se hyödyttää niin koiria kuin ihmisiäkin.

– Kannustamme tuontikoiran hankkineita mukaan tutkimukseen. Vertailukelpoisuuden vuoksi on tärkeää saada tietoa myös ulkomailta tuoduista rotukoirista. Levittäkää siis sanaa tutkimuksesta, kehottaa Suomen Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Tuula Laitinen.

Eviran tutkijat valitsevat mukaan ilmoittautuvista tutkimukseen otettavat koirat. Tutkimukseen kuuluvat laboratoriotutkimukset ovat Eviran mukaan omistajalle maksuttomia, ja omistaja saa tulokset tietoonsa.

Tutkittavista koirista otettavalla verinäytteellä selvitetään rabiesrokotusten tilanne ja vastaavuus lemmikkieläinpassin merkintöjen kanssa. Lisäksi tutkitaan, onko koirassa ihmiseen tarttuvia moniresistenttejä bakteereita (esimerkiksi MRSA ja ESBL) tai taudinaiheuttajia, joita ei Suomessa tavallisesti esiinny. Koiran ulosteesta selvitetään, onko siinä esimerkiksi myyräekinokokin munia eli mahdollisia ihmiseenkin tarttuvia heisimatoja.

– Osallistumalla voi vaikuttaa sekä ihmisten että lemmikkien terveyteen. Esimerkiksi moniresistenttien bakteerien uhka herättää laajasti huolta ja kaikki lisätieto tilanteesta on kullanarvoista, Kennelliiton eläinlääkäri, ELT Liisa Lilja-Maula painottaa.

Eviran tiedotteen mukaan projektin raportissa ja muissa julkaisuissa tuloksia käsitellään niin, etteivät omistajan tai koiran tiedot ole tunnistettavissa.

Jos haluat osallistua tutkimukseen, Evira kehottaa ottamaan yhteyttä Tuontikoira-projektin tutkijoihin:

erikoistutkija Suvi Joutsen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
erikoistutkija, ELT Heidi Rossow, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
yksikönjohtaja, professori Pirkko Tuominen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
sähköpostit: etunimi.sukunimiatevira.fi

Eviran tiedotteen voit lukea täältä.

 

 

Koiran tulee olla aina omistajansa hallittavissa

$
0
0

Viime aikoina julkisuuteen on noussut tapauksia, joissa koira on hyökännyt toisen koiran tai ihmisen kimppuun. Suomen Kennelliitto korostaa vastuullista koiranpitoa ja vastuullista koirien kasvatustyötä. Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttaisivat osaltaan edistämään turvallista koiranpitoa, sillä ne tekevät läpinäkyväksi koiran alkuperän ja omistajan.

- Koiran omistaja vastaa aina viime kädessä koirastaan, muistuttaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

- Koiran luonne ja käyttäytyminen ovat niin merkittäviä asioita, että jokaisen koiranomistajan tulee hallita niitä koskevat perusasiat. Koiranomistajan on koulutettava koirastaan yhteiskuntakelpoinen ja noudatettava koiranpitoa koskevia säännöksiä.

Kennelliitto ja siihen kuuluvat eri rotujen yhdistykset valistavat jäsenistöään ja myös suurta yleisöä monin eri tavoin koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Kaikki koiranomistajat eivät kuitenkaan ole tämän tiedon piirissä, tai eivät piittaa siitä, miten koiran kanssa pitäisi toimia, jotta se ei aiheuta ongelmia muille koirille tai ihmisille.

Jos piittaamattomuus koiraetiketistä ja koiranpitoon liittyvistä säännöksistä yleistyy, niin viranomaiset voivat puuttua asiaan. Joidenkin muiden Euroopan maiden tapaan voidaan esimerkiksi vaatia koiria käyttämään kuonokoppaa tietyissä tilanteissa, ja mahdollisesti myös kieltää omistamasta ja kasvattamasta joitakin rotuja. Jotta näin ei kävisi, tulee lähtökohtana olla, että koiranomistajat hallitsevat koiransa kaikissa tilanteissa.

Koiranjalostuksessa painotetaan yhä enemmän luonteen merkitystä

Lehkonen korostaa, että liialliset pelot tai suhteettomat aggressiiviset reaktiot eivät ole toivottuja missään koirarodussa. Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla luonteeltaan ja käyttäytymiseltään tasapainoinen, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.

Eri rotujen jalostuksen tavoiteohjelmiin on kirjattu, ettei arkaa ja selvästi vihaista koiraa saa käyttää jalostukseen. Koiranäyttelyissä koiran arvostelun yhteydessä arvioidaan, miten hyvin koira antaa ihmisen tulla luokseen. Koiran aggressiivisuus on näyttelyissä sekä kokeissa ja kilpailuissa hylkäävä virhe.

Lähtökohtana koirarodun ja -yksilön valinnassa on se, että oikea koira löytää oikean kodin. Aktiivisen koiran, jolla on voimakas tarve saalistamiseen, taistelemiseen tai puolustautumiseen, kouluttaminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin koiraihmisille.

Koiran käyttäytymistä voi testata monin eri tavoin

Kennelliitolla on ollut käytössään luonnetesti koiran luonteen arvioimiseksi aina 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2010 tämän rinnalle otettiin käyttöön Ruotsissa kehitetty, monipuolisemmin koiran luonnetta arvioiva MH-kuvaus.

Käyttäytymisen jalostustarkastus on Kennelliiton uusin työkalu koirien arkikäyttäytymiseen kartoittamiseen. Siinä tarkkaillaan tavallista katuvilinää vastaavassa tilanteessa, säilyttääkö koira tyyneytensä, vai käyttäytyykö se pelokkaasti tai hyökkäävästi.

- Tarkastusten ja testien avulla jalostukseen voidaan valita turvallisesti käyttäytyviä koiria, ja myös seurata sitä, millaisia jälkeläisiä ne periyttävät, kertoo Kennelliiton käyttäytymisen jalostustyöryhmän jäsen Tuire Kaimio.

Hän painottaa ostajan vastuullisuutta koiran hankinnassa. Hyvälläkään koulutuksella tai hoidolla ei voida täysin korjata koiran varhaisessa kasvuympäristössä tai perimässä olevia puutteita. Arkuus ja puremisherkkyys voivat periytyä, ja erilaiset kiputilat ja sairaudetkin voivat aiheuttaa aggressiivisuutta. Koiranomistajan, hänen perheensä, ympäristön ja koiran itsensä kannalta on parasta hankkia koira luotettavalta taholta, niin että koiran taustoista on olemassa mahdollisimman paljon tietoa.

Lisätietoja:
Harri Lehkonen, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonenatkennelliitto.fi
puh. 050 329 2188

Tuire Kaimio, Kennelliiton käyttäytymisen jalostustyöryhmän jäsen
Yhteydenotot Kennelliiton viestinnän kautta

Liisa Suoninen, viestintäpäällikkö
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
puh. 050 320 3897

Kuva: Jukka Pätynen


Viewing all 75 articles
Browse latest View live